Tiistaina eduskunnassa jätetty opposition välikysymys osuu suomalaisen politiikan ytimeen. Hallitus tuli valtaan lupaamalla talouskasvua, velkaantumisen taittamista ja 100 000 uutta työpaikkaa. Kokoomus rakensi koko uskottavuutensa ajatukselle, että juuri se osaa hoitaa taloutta paremmin kuin muut. Nyt on aika katsoa tuloksia.
Suomen talouskasvu on jäänyt jälkeen monista muista Euroopan maista. Työttömyys on noussut nopeasti, konkurssit lisääntyvät ja yritysten näkymät heikkenevät. Monessa perheessä tulevaisuus näyttää epävarmemmalta kuin kolme vuotta sitten. Samalla myös valtion velka kasvaa edelleen.
Juuri tätä opposition välikysymys kysyy: missä on kokoomuksen talousosaaminen? Missä ovat ne kasvua ja työllisyyttä luovat ratkaisut, joista suomalaisille puhuttiin ennen vaaleja?
Liian usein hallitus yrittää selittää tilanteen maailman tapahtumilla. Totta kai sota Euroopassa, korkotason nousu ja maailmantalouden epävarmuus vaikuttavat myös Suomeen. Mutta kaikkea ei voi selittää ulkoisilla tekijöillä. Jos samaan aikaan monet muut Euroopan maat pärjäävät paremmin, on uskallettava katsoa myös peiliin.
Osa Suomen ongelmista on tällä hetkellä itse aiheutettuja. Hallitus on rakentanut politiikkansa leikkausten, vastakkainasettelun ja epävarmuuden varaan. Ajatus on ollut, että kun sosiaaliturvaa leikataan, työelämää heikennetään ja ihmisille syntyy enemmän painetta, syntyy myös enemmän kasvua. Näin ei ole tapahtunut.
Kun epävarmuus leviää koko yhteiskuntaan, ihmiset alkavat varoa. Kulutus vähenee. Asuntokauppa pysähtyy. Yritykset lykkäävät investointeja ja rekrytointeja. Talous ei kasva pelolla eikä jatkuvalla epävarmuudella. Se kasvaa luottamuksesta.
Juuri siksi hallituksen politiikassa on jotain perustavanlaatuisesti pielessä. Suomessa puhutaan jatkuvasti leikkaamisesta, mutta aivan liian vähän siitä, mistä uusi kasvu oikeasti syntyy.
Oppositio on esittänyt vaihtoehtoja koko vaalikauden ajan. Olemme esittäneet julkisen talouden tasapainottamista oikeudenmukaisemmin siten, ettei suurin taakka kohdistu pienituloisiin, opiskelijoihin, työttömiin ja lapsiperheisiin.
Mutta vielä tärkeämpää on ollut se, että puhumme kasvun kaasusta ja kytkimestä, ei vain velkajarrusta!
Suomi tarvitsee investointeja osaamiseen, koulutukseen, tutkimukseen ja teknologiaan. Tarvitsemme vahvempaa teollisuuspolitiikkaa ja uusia avauksia energiassa, datataloudessa ja digitaalisessa infrastruktuurissa. Tarvitsemme lisää yhteistyötä työmarkkinoille jatkuvan konfliktin sijaan.
Suomi tarvitsee myös aktiivista työllisyyspolitiikkaa. Liian moni nuori jää ilman ensimmäistä työpaikkaa. Liian moni pitkäaikaistyötön jää pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Liian moni työkyvytön ihminen on edelleen työttömyystilastoissa, vaikka oikea paikka olisi eläkkeellä tai kuntoutuksessa.
Suomi tarvitsee realismia, mutta realismi ei tarkoita jatkuvaa synkkyyttä tai sitä, että kaikki ongelmat hyväksytään väistämättöminä. Realismi tarkoittaa sitä, että tunnustetaan myös omien päätösten vaikutukset.
Jos hallitus lupaa kasvua, mutta tuloksena on korkeampi työttömyys, heikompi luottamus ja kasvava velka, on täysin perusteltua kysyä: missä on kokoomuksen talousosaaminen?
Tämä kysymys ei ole vain opposition välikysymys. Se on tällä hetkellä yhä useamman suomalaisen kysymys.
Vastaa