Suomen perustana on toimiva koulutusjärjestelmä, laadukkaat sosiaali – terveydenhuoltopalvelut sekä suomalainen työ. Tulevaisuuden Suomea rakennetaan vihreällä kasvulla. Tulevaisuuden globaalissa pelikentässä on mukana koko Suomi ja maailman joka nurkka.
Nyt on aika rakentaa suomalaista luottamusyhteiskuntaa ja meidän keskinäistä luottamusta. Se luo samalla uskallusta yrityksille ja julkiselle sektorille investoida
tulevaisuuteen ja synnyttää uutta työtä.
Tehtävänä on nyt Suomi – ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen kotimaassa ja kansainvälisesti.
Suomen suhteita Afrikkaan on pitkään määrittänyt ennen kaikkea kehitysyhteistyö. Afrikka on kuitenkin muuttunut. Väestönkasvun, konfliktien ja ilmastonmuutoksen haasteet ovat kriittisempiä kuin koskaan, mutta toisaalta yhä useampi alueen maista ei ole enää kriisivaltio vaan nopeasti kehittyvä kansantalous.
Olen ollut vuodenvaihteesta saakka SDP:n edustajana ohjaamassa Suomen kestävän kasvun ohjelman valmistelua tätä varten perustetussa ministerityöryhmässä. EU:n elpymisvälineen varoilla rahoitettavan ohjelman tavoitteena on kirittää sekä nopeaa että pitkän aikavälin kasvupotentiaalia ja luoda näin Suomeen työtä.
Nuorten mielenterveys ja hyvinvointi ovat yksi tärkeimmistä prioriteeteista, johon meidän on nyt ja heti keskityttävä. Nuoren hätään on löydettävä ratkaisuja entistä nopeammin ja kokonaisvaltaisemmin.
Moni yrittäjä on nyt tiukoilla ja toivottavasti nyt päätettävät lisätuet eivät tule liian myöhään. Tärkeintä on saada riittävä määrä rahaa mahdollisimman vähällä byrokratialla niille, jotka sitä aidosti tarvitsevat.
Washingtonissa loppiaisena nähty kongressiin tunkeutuminen ja väkivalta ovat demokratian painajaista, jollaista ei ole tapahtunut Yhdysvaltojen historiassa sitten vuoden 1814. Demokratia ei tullut ensin, vaan vaalit hävinneen presidentin tulileikki leimahti tavalla, joka jää historiaan ikävällä tavalla.
Minulta aina välillä kysytään, että mitä hallitusohjelmakirjaus ”Suomi kokoaan suurempi maailmalla” konkreettisesti tarkoittaa? Afganistan-konferenssin vetäminen menestyksekkäästi maaliin on tästä hyvä esimerkki. Otimme konferenssin isäntämaana vastaan tehtävän, jota mikään muu maa ei uskaltanut ottaa.
Valtioneuvosto on tänään antanut eduskunnalle ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon. Selonteossa on kaksi osaa: kuvaus toimintaympäristöstä sekä tämän analyysin pohjalta asetetut Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteet ja painopisteet.
Korona-aika aikaa haastaa maailmaa ja maailmankauppaa. Vientiteollisuuden käyrät osoittavat nyt alaspäin. Samaan aikaan maailma on täynnä elvytysrahaa. Uusia teollisia projekteja syntyy eri puolille maailmaa. Siksi Suomen ja suomalaisten yritysten on oltava nyt etulinjassa.
Kouvolassa vieraillut kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) seuraa jännityksellä kansainvälistä pandemiatilannetta talouden ja terveyden näkökulmasta. – Tämä kriisi ei ole terveyden kannalta ohi ennen kuin se on koko maailmasta ohi, hän sanoo.
Koronakevät on koetellut suomalaista liike-elämää rankasti, mutta ulkoministeriössä ja vientiyrityksissä katsotaan jo tulevaisuuteen. – Maailman markkinoita jaetaan nyt uudestaan. Suomen ja suomalaisten yritysten pitää olla etulinjassa siellä, missä markkinoita avautuu, totesi kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) vierailullaan Jyväskylässä.
Ulkomaankauppaministeriltä kysytään usein, miten Suomi nousee kriisistä ja miten Suomen vienti ja talous saadaan kasvu uralle? Ilmastomuutos ja sen vastaisen taistelun tarve ei ole kadonnut minnekään korona-kriisin aikana. Päinvastoin. Oppositiosta erityisesti Perussuomalaiset haluavat leimata ilmastohankkeet unelmahötöksi. Todellisuudessa ilmastomuutos tarjoaa Suomella valtavan vihreän kasvun liiketoimintamahdollisuudet.