Lahden kaavoituksessa eletään nyt kahdessa eri todellisuudessa. Tavallinen yrittäjä haluaa laajentaa halliaan, rakentaa toimitilan tai käynnistää uuden investoinnin. Vastaukseksi voi tulla, että kaavoituksessa on kiirettä ja omaa vuoroa joutuu odottamaan pitkään – pahimmillaan vuosia.
Samaan aikaan valtavat kansainväliset datakeskushankkeet etenevät nopeasti poikkeamisluvilla. Kujalaan suunniteltu noin 37 400 kerrosneliön datakeskus sai poikkeamis- ja rakentamisluvan, vaikka poikkeamisia tarvittiin muun muassa rakennusoikeudesta, kerrosluvusta, liittymäkiellosta ja istutusalueista. Kaupunki katsoi, ettei asemakaavaa tarvitse muuttaa.
Tämä asetelma on ongelmallinen myös oikeudellisesti. Hallintolaki edellyttää viranomaiselta tasapuolisuutta, puolueettomuutta ja johdonmukaisuutta. Samankaltaisia tapauksia pitää kohdella samoin perustein ja asiat on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Investoinnin koko tai investoijan kansainvälinen asema ei voi itsessään oikeuttaa erilaiseen kohteluun. Lahti on lisäksi sitoutunut yrittäjäjärjestöjen kanssa elinvoimalupaukseen, jonka tavoitteena ovat sujuvat kaavoitus- ja lupaprosessit. Sen pitää koskea myös paikallista yrittäjää ja hänen investointiaan.
Ilmarisentien datakeskuksen kohdalla kyse on myös ympäristövaikutuksista. Ensimmäinen kokonaisuus on noin 40 000 neliötä ja 50 megawattia. YVA-lainsäädäntö mahdollistaa ympäristövaikutusten arvioinnin myös hankkeessa, joka ei suoraan kuulu lain hankeluetteloon, jos sen ympäristövaikutukset voivat olla merkittäviä. Myös yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa on otettava huomioon. Suurta datakeskuskokonaisuutta ei pidä voida pilkkoa vaiheisiin niin, että yksittäiset osat näyttävät lupamenettelyssä todellista kokonaisuutta pienemmiltä.
Googlen datakeskushankkeisiin liittyviä hakkuita Muhoksella ja Kajaanissa selvitetään parhaillaan viranomaisissa. Vielä ei ole ratkaistu, onko lakia rikottu. Tapaus muistuttaa perusasiasta: miljardiluokan kansainvälistä investoijaa koskevat samat lait ja viranomaisvaatimukset kuin muitakin.
Lahti tarvitsee investointeja, mutta Lahti elää ennen kaikkea tavallisista yrityksistä. Ne työllistävät, maksavat veroja ja rakentavat kaupunkia vuodesta toiseen. Niiden hankkeet eivät voi jäädä vuosiksi jonoon samalla, kun kansainvälisille teknologiajäteille avautuu nopea kaista. Datakeskusbuumissa on myös uuskolonialismin piirteitä. Kansainvälinen suuryritys saa käyttöönsä maan, sähköverkon ja muun infrastruktuurin, kun paikallinen yhteisö kantaa maankäyttö-, ympäristö- ja energiavaikutuksia. Datakeskusten työllisyys- ja verohyödyt eivät automaattisesti vastaa niiden valtavaa sähkön- ja maankäyttöä.
Kuntien datakeskusluvitukseen tarvitaan nykyistä selvemmät valtakunnalliset pelisäännöt. Olen tehnyt eduskunnassa lakialoitteen, jolla suurten datakeskusten luvitusta ja ympäristövaikutusten arviointia selkeytettäisiin ja hankkeiden pilkkomiseen puututtaisiin. Myös SDP valmistelee omia suuntaviivojaan datakeskusten sääntelyyn tämän syksyn aikana. Datakeskuksia voidaan rakentaa Lahteen, mutta samoilla oikeusvaltion pelisäännöillä kuin muutakin yritystoimintaa. Investoinnin koko ei saa ratkaista sitä, kuinka nopeasti viranomaisen ovi aukeaa.
Ja lopuksi kysymys Lahden päättäjille: ovatko kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus hereillä? Tietävätkö luottamushenkilöt, millä perusteilla hankkeita asetetaan eri asemaan ja poikkeuslupia myönnetään? Vastuu ei voi jäädä vain viranhaltijoille. Poliittisen johdon tehtävä on varmistaa, että Lahdessa samat pelisäännöt koskevat kaikkia.
Vastaa