Suomi ja Euroopan Unioni ei voi enää katsoa vierestä Israelin sotarikoksia. Voi olla jo myöhäistä, mutta parempaakaan aikaa ei tule. Suomen pitää välittömästi käynnistää valmistelu Palestiinan tunnustamisesta ja edistää kahden valtion malliin pohjaavaa rauhanratkaisua.
Palestiina on raunioina, ihmiset kuolevat, näkevät nälkää, mutta Israel ei lopeta. Israel on viimein myöntänyt suoraan, mitä se tavoittelee: Gazan täydellistä tuhoa ja palestiinalaisten pakkosiirtoa. Israel käyttää palestiinalaisten nälkää ja hätää sotakeinona ja estää humanitäärisen avun Gazaan. Gazassa on kuollut lapsia enemmän kuin missään modernin ajan konfliktissa. Päivittäin kuolee tai vahingoittuu 100 lasta YK:n raporttien mukaan. Ja nyt lisäksi nälkäkuolema uhkaa 14 000 vauvaa.
Hallitus ei ole kyennyt johdonmukaiseen ja aloitteelliseen politiikkaan Gazan kysymyksessä. Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit jarruttavat. Ulkoministeri Valtonenkin on ollut vaitonainen kommentoimaan aihetta. Hallituksen yhteisiä linjauksia ei yksinkertaisesti ole. Ne vähätkin kannanotot, mitä olemme saaneet, tulevat valitettavasti liian myöhässä. SDP kannatti Palestiinan tunnustamista jo elokuusta 2024. Miksi Norja ja Ruotsi ovat sen voineet tehdä, mutta me emme?
Suomi ja Euroopan Unioni voi vaikuttaa, jos haluaa. Tässä esimerkkejä diplomatian keinoista ja kovimmistakin työkaluista:
• YK:n työn ja humanitaaristen periaatteiden puolustamiseksi Suomi voisi viestiä selvästi, että emme hyväksy humanitaaristen periaatteiden vastaisia suunnitelmia, kuten Israelin ja Yhdysvaltojen esittämää “uutta apumekanismia”, jonka YK ja kansalaisjärjestöt ovat tuominneet humanitaaristen periaatteiden vastaisena ja vaarallisena ilmoittaen, että he eivät ole siinä mukana. Suomen tulisi esittää vahva poliittinen tuki YK:n ja humanitaarisen yhteisön työlle Gazassa. YK:lla on täysi valmius avun toimittamiseksi perille.
• Palestiinan tunnustaminen. Suomi voisi selkeästi ilmoittaa aikomuksesta tunnustaa Palestiinan valtio ja käynnistää prosessi tunnustamisen toteuttamiseksi mahdollisimman pian. Suomi voisi ilmoittaa tunnistamisesta Ranskan ja Saudi Arabian puheenjohtamassa YK:n kahden valtion ratkaisua koskevassa rauhankonferenssissa kesäkuussa 2025. Konferenssi toisi tunnustamiselle painoarvoa. Suomen voisi lähettää konferenssiin korkeimman mahdollisen edustuksen eli tasavallan presidentin.
• Kansainväliset tuomioistuimet. Suomi on ilmaissut tukensa ICJ:n ja ICC:n toimivallalle ja työlle. Tämä tuki tulisi osoittaa myös käytännössä: Suomen tulisi selväsanaisesti tuomita Yhdysvaltojen kansainvälisen rikostuomioistuimelle (ICC) asettamat pakotteet ja tukea tuomioistuimen toimintakykyä. Suomi voisi rahoittaa kansainvälisen rikostuomioistuimen ja kansainvälisen tuomioistuimen työtä. Suomi voisi tukea Etelä-Afrikan kannetta kansainvälisessä tuomioistuimessa (ICJ) kansanmurhan tutkimiseksi. EU-maista Belgia, Espanja ja Irlanti ovat liittyneet tukemaan kannetta.
• EU-Israel yhteistyö ja taloudelliset pakotteet. Suomi voisi edistää proaktiivisesti EU-Israel-assosiaatiosopimuksen jäädyttämistä ja yhteistyön keskeyttämistä toistaiseksi sekä sopimuksen ihmisoikeuspykälän toteutumisen arvioita. Suomi on jo asettunut kannattamaan aloitetta sopimuksen ihmisoikeuspykälän arvioinnista, mutta tätä on syytä vaatia toimeenpantavaksi viipymättä sen sijaan että asiasta vain keskustellaan. Suomi voisi edistää siirtokuntatuotteiden tuonnin kieltoa EU:n alueelle. Suomi voisi edistää EU-maiden yhteisiä kauppapakotteita Israelin valtiolle sekä valtionjohdolle. Suomi voisi vahvistaa yhteistyötään muiden samanmielisten EU-maiden kanssa, yhteisillä julkilausumilla ja yhteisellä vaikuttamistyöllä suhteessa Israeliin, muihin EU maihin ja Yhdysvaltoihin.
• Suomi voisi vastata EU:n avunpyyntöön ilmoittaen valmiudestaan vastaanottaa sairaanhoidon tarpeessa olevia vakavasti sairaita ja loukkaantuneita lapsia Gazasta. Esimerkiksi Italia ja Irlanti ovat näin tehneet.
• Suomi voisi lisätä humanitaarista apuaan alueelle, erityisesti UNRWA:lle, joka on keskeisin Gazan humanitaarisen avun toimija.
• Suomen tulisi vahvistaa tukeaan Israelin ja Palestiinan kansalaisyhteiskunnan toimijoille, jotka työskentelevät ihmisoikeuksien ja rauhan toteutumisen puolesta. Konkreettisesti Suomi voisi kohdentaa rahoitusta paikallisen yhteistyön määrärahan hankkeille Tel Avivin ja Ramallahin edustustoissa ihmisoikeuspuolustajien työlle. Uusia hankkeita ei ole kummassakaan edustustossa rahoitettu vuoden 2023 rahoitushaun jälkeen.
Vastaa