Ylivelkaantumiseen on puututtava

Ylivelkaantumiseen on puututtava

Tätä kolumnia kirjoittaessa olen Kööpenhaminassa Maailmanpankin kokouksessa. Vierailin aiemmin tällä viikolla myös Ankarassa, Turkin pääkaupungissa. Esittelimme matkalla suomalaisosaamista digitalisaatiossa ja vihreässä siirtymässä yhdessä kotimaisten yritysten kanssa. Myös lahtelainen osaaminen näkyi Lahden seudun kehitysyhtiö LADECin, Haltonin, BE Groupin ja Bogaletin Logisticsin kautta.

Turkin suhde Suomeen ja Ruotsin on tällä hetkellä jännitteinen. Vuoropuhelu maidemme välillä kuitenkin toimii. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen liittyvä prosessi nousi esille myös nyt tavatessani Turkin hallinnon sekä elinkeinoelämän edustajia. Turkki on samalla Suomelle tärkeä ja kasvava kauppakumppani ja myös toisin päin. Suomen ja Turkin välinen kauppa kasvoi viime vuonna 24 prosenttia eli lähes kahteen miljardiin euroon ollen kaikkien aikojen suurin kauppavaihto. Tavoitteena on nyt nostaa kahdenvälinen kauppa kolmeen miljardiin euroon vuoteen 2024 mennessä. Osallistuin Ankarassa ensimmäiseen Turkin ja Suomen väliseen talouskomissioon (Joint Economic and Trade Comission, JETCO) sekä WIN Eurasia -teknologiamessuille, jonka teknologiakumppanina toimii Nokia. Suomella ja Turkin on myös jatkossa jaettuja intressejä erityisesti digitalisaatioon ja vihreän osaamiseen keskittyvässä yhteistyössä.

Ukrainan kriisin vaikutukset näkyvät tällä hetkellä palkansaajan kukkarossa. Erityisesti ruuan ja energian kuluttajahinnat ovat nousseet kovaa tahtia koko kevään. Tämä heikentää ihmisten ostovoimaa eli palkasta jää vähemmän käteen. Hallituksen, työmarkkinajärjestöjen ja elinkeinoelämän on etsittävä tähän nyt ratkaisuja. Hallitus on jo keventänyt polttoaineiden jakeluvelvoitetta ja parantanut työmatkavähennystä, mitkä yhdessä laskevat hintaa pumpuilla. Hintapaineen säätelyssä valtion keinoin on kuitenkin rajansa.

Muitakin keinoja palkansaajien tilanteen helpottamiseksi tarvitaan. Myös kotitalouksien ylivelkaantuminen on kasvava ongelma, joka koskettaa niin yksilöä kuin yhteiskuntaa. Velkaongelmien taustalla voi olla monta syytä eivätkä maksuvaikeudet johdu vain pikavipeistä tai korkeakorkoisista kuluttajaluotoista. Siksi myös ihmisten oman talouden hallintaan on saatava oikea-aikaista ja henkilökohtaista apua.

Yksi tärkeä hallituksen tekemä uudistus, jolla puututaan velallisen kannalta kohtuuttomiin tilanteisiin, on maksuhäiriömerkintöjen säilytysajan lyhentäminen ensi joulukuusta alkaen. Maksuhäiriömerkintä poistuu jatkossa kuukauden kuluessa siitä, kun luottotietoyritykset ovat saaneet tiedon maksun suorittamisesta. Nykyisen lain mukaan esimerkiksi ulosottotieto säilyy luottotietorekisterissä kolme vuotta, ja uusi merkintä voi pidentää merkinnän säilytysaikaa. Hallitus uudistaa myös yrityssaneerausta ja yksityishenkilön velkajärjestelyjä koskevaa menettelyä. Uudistuksella helpotetaan yrittäjien pääsyä uuteen alkuun ja parannetaan myös muiden velallisten asemaa.

Suomen on oltava maa, jossa on mahdollisuus tehdä töitä ja yrittää. Ylivelkaantumisen ongelmien ehkäiseminen ja vähentäminen on välttämätöntä niin palkansaajien kuin yritysten kannalta. Kuluttajahintojen nousu heikentyminen rokottaa nyt monen taloutta tilanteessa, jossa elinkustannukset ovat jo valmiiksi korkealla. On valtiovallan tehtävä varmistaa, että jokaisella säilyy edellytykset toimivaan arkeen silloinkin, kun talous on tiukilla.

Kirjoitus on julkaistu Omalähiössä 10.6.2022.