25 helmi Synkkä viikko ja musta torstai
Olin virkamatkalla Berliinissä alkuviikon. Luonnollisesti vierailun ohjelmassa näkyi suuresti Ukrainan tilanne. Saksalaiset ja Saksan uusi hallitus ovat halunneet viimeiseen asti hakea diplomaattista ratkaisua. Samoin toinen Euroopan suurvalta Ranska. Se ovi kuitenkin sulkeutui maanantaina, kun Venäjä ilmoitti tunnustavansa Donetskin ja Luhanskin separatistialueet ja lähettävänsä alueelle sotilaita. Venäjän toimet ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia ja loukkaavat Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Ne rikkovat lisäksi vakavasti Itä-Ukrainan konfliktin ratkaisemiseksi neuvoteltuja Minskin sopimuksia. Suomi ja EU tuomitsevat Venäjän päätöksen tunnustaa separatistialueet
Kirjoitan tätä tekstiä torstaina klo 11.00. Tilanne Ukrainassa kehittyy koko ajan ja huonompaan suuntaan. Tässäkin tilanteessa on hyvä kerrata Suomen tilanne. Tasavallan presidentin johdolla valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta kokoontui heti torstaina aamulla käsittelemään tilannetta. Kuten presidentti totesi, nyt on vasta nähty alkusoitto ja ikävä kyllä soitto synkkenee.
Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän Ukrainassa aloittamat sotilaalliset toimet. Venäjän toimet kohdistuvat Ukrainaan, mutta ovat hyökkäys myös koko Euroopan turvallisuusjärjestystä vastaan. Venäjän hyökkäys on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus. Venäjän tulee välittömästi pysäyttää sotatoimet ja palata neuvottelupöytään.
Suomi tukee vankasti Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia, itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta. Vahvistamme myös nopealla aikataululla Suomen tukea Ukrainalle. Suomi vastaa Venäjän toimiin osana Euroopan unionia.
Vahva kansallinen puolustuskyky on keskeinen edellytys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärien saavuttamiseksi. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka huolehtii oman puolustuskykynsä uskottavuudesta. Tästä olemme huolehtineet myös kuluvalla vaalikaudella. Suomi osallistuu puolustuskykyämme vahvistavaan turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen yhteistyöhön Euroopan unionissa sekä Nato-kumppanuuden ja pohjoismaisen yhteistyön puitteissa. Myös kahdenvälinen yhteistyö keskeisten kumppaniemme kanssa on osa kokonaisuutta, ja se vahvistaa Suomen omaa puolustuskykyä. Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä syvennetään ja myös Suomen ja Ruotsin kumppanuuksia Naton kanssa kehitetään läheisessä yhteistyössä.
Hallitusohjelmassa ja laajaa parlamentaarista tukea nauttivassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa olemme vahvistaneet, että Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioon ottaen.
Pitää muistaa, että kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on kuitenkin varauduttava. Maanpuolustustahto on Suomessa korkea ja se onkin yksi turvallisuuspolitiikkamme peruspilareista.
Kaikesta huolimatta Lahdessa vietetään nyt hiihtolomaa ja koko Suomessa normaalia arkea. Arvostetaan sitä ja osataan nauttia siitä jokainen päivä, nyt ja huomenna sekä tänäkin viikonloppuna.
Kirjoitus on julkaistu Omalähiössä 25.2.2022.