11 kesä Suomen investoinneissa tulossa ennätysvuosi
Olen puhunut paljon siitä, kuinka kysyntä kasvaa nyt nopeasti maailmalla ja Suomen on päästävä vauhtiin mukaan. Kansantaloutemme kannalta meillä ei yksinkertaisesti ole varaa jäädä nyt odottelemaan, vaan osaamiseen ja kasvuun on laitettava tosissaan rahaa. Korona on koetellut monia yrittäjiä ja palkansaajia kovakouraisesti, mutta taloudessa on ollut jo hetken aikaa nähtävissä varovaisen positiivia merkkejä.
Tällä viikolla kasvuennusteille saatiin lisää vahvistusta. Tuoreen selvityksen mukaan Suomen teollisuuden investoinnit tulevat nousemaan tänä vuonna ennätyslukemiin. Teollisuuden kiinteät investoinnit kasvavat noin 5,2 miljardiin euroon, mikä on kaikkien aikojen ennätys ja reilut 19 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Yritysten tutkimus- ja kehitysmenot nousevat vuorostaan vajaat 12 prosenttia noin 3,4 miljardiin euroon.
Näin kovia lukuja ei saa lukea joka päivä. Itseasiassa yksi Suomen talouden uudistumisen ja elinkeinorakenteen monipuolistumisen suurimpia esteitä on ollut nimenomaan matala investointiasteemme. Suomi on ollut tässä jo vuosikausia verrokkimaitamme, kuten Ruotsia ja Saksaa, jäljessä. Investointivajetta kuitenkin kurottua umpeen, jos nykyisestä tahdista pystytään pitämään kiinni.
Nykyinen hallitus on laittanut kestävän kasvun ohjelmassa ja muissa päätöksissään miljardiluokan summia kiinni investointeihin sekä tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Neljässä vuodessa ei kuitenkaan saada kaikkea valmiiksi. Ratkaisevaa on, että poliittiset päättäjät sitoutuisivat nyt aidosti pitämään kiinni investointien ja TKI-panosten tärkeydestä eikä kävisi enää niin, että toinen hallitus panostaa ja toinen leikkaa. Tarvitaan pysyvä tasokorotus ihmisten osaamiseen ja uusiin innovaatioihin, jotta Suomen varallisuus saadaan kasvuun.
Valoisat näkymät eivät kuitenkaan itsessään takaa talouden nousukiitoa. Investoinnit ovat hyvä moottori, mutta niillä on saatata aitoa lisäarvoa aikaan. Toinen kysymys on se, että koronan jälkeinen elpyminen etenee eri tahtia talouden eri toimialoilla. Esimerkiksi lentoyhtiöt joutuvat kannattelemaan nyt kasvanutta velkataakkaa. Vaikka rahaa liikkuu hurjaa tahtia, riskejä on edelleen eikä koronakaan ole vielä hävinnyt mihinkään.
Talouden kokonaiskuvassa kyse on ennen kaikkea siitä, miten noususuhdanne eli hetkellinen poutasää saadaan pönkitettyä kestäväksi talouskasvuksi. Tämä ratkaisee pitkässä juoksussa sen, miten yritykset menestyvät ja ihmiset työllistyvät. Aivan hetkessä suunnanmuutos ei tapahdu, mutta Suomen kurssi on nyt oikea.
Kuva: Maailmanpankin pääjohtaja David Malpassin ja valtiovarainministeri Annika Saarikon kanssa Königstedtin kartanolla