04 maalis Sodan suurin uhri on aina tavallinen ihminen
Kansainvälistä turvallisuutta koetellaan nyt poikkeuksellisella tavalla. Sota puhuu karua kieltään Euroopan maaperällä ensi kertaa sitten Balkanin sotien. Venäjä hyökkäys Ukrainaan loukkaa räikeästi kansainvälistä oikeutta ja haastaa sääntöperusteista järjestelmää. Suomi tuomitsee Venäjän toimet jyrkästi ja tukee täysin Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta.
Sodan ensimmäinen ja suurin uhri on aina tavallinen ihminen. Kansainvälinen yhteisö ei voi eikä aio jättää ukrainalaisia siviilejä sodan jalkoihin. Niin Euroopan unionin jäsenmaat kuin monet muut valtiot sekä kansainväliset järjestöt toimittavat paraikaa hätäapua Ukrainaan. Tein oman ministerivastuuni osalta viime viikolla päätökset yhteensä 14 miljoonan euron lisäpanostuksista Ukrainan siviilien hädän helpottamiseksi kehitysyhteistyön ja erityisesti humanitaarisen avun osalta. Olen vieraillut kriisin alla Berliinissä ja Ranskassa, Ruotsin kanssa keskustelemme tiiviisti. Ensi viikolla vuorossa taas Itävalta ja Slovakia. Keskustelut eurooppalaisten ministerikollegoiden kanssa ovat työlistalla nyt aivan tärkeysjärjestyksen ykköspaikalla. Samaa erittäin tiivistä yhteydenpitoa tekee paraikaa koko valtiojohto.
Suomen tuki Ukrainalle ei rajoitu pelkästään humanitaariseen apuun. Valtioneuvosto teki maanantaina historiallisen päätöksen toimittaa aseellista apua Ukrainaan. Aseita toimitetaan Ukrainan hallituksen pyynnöstä ja Suomen oman puolustuksen tarpeet huomioiden. Hallitusohjelman ja pitkäaikaisen käytännön mukaan Suomi ei vie aseita sotaa käyviin maihin. Oli kuitenkin selvää, että tässä tilanteessa Suomi on valmis osoittamaan kaikin tavoin solidaarisuutta Ukrainalle ja ukrainalaisille, etenkin kun muut Pohjoismaat toimivat samoin. Ukrainalaisten puolustamiseksi toimitettava materiaali ei tee Suomesta sodan osapuolta.
Lännen vastaus Venäjälle on ollut kova. Maahan kohdistetut talouspakotteet ja vientirajoitteet ovat romahduttaneet ruplan kurssin, ja vaikka toimet on kohdistettu ensisijaisesti valtapitäviin, rasittavat ne Venäjän koko taloutta. Pakotteilla on väistämättä vaikutusta myös Suomen kauppasuhteisiin Venäjän kanssa ja esimerkiksi energiantuontiin. Suomen huoltovarmuus on kuitenkin hyvä ja omaan energiantuotantoon on meillä panostettu. Kriisikestävyyden koettelu tarkoittaa samalla kasvavaa kysyntää uusiutuvalle energialle, missä Päijät-Häme on todellinen edelläkävijä.
Ukrainan sota muuttaa ja on jo muuttanut Eurooppaa. Kriisin kohdatessa Euroopan yhtenäisyys on vahvistunut, vaikka riveissä riittääkin vielä koottavaa. EU:n suurin jäsenmaa Saksa ilmoitti demarihallituksen johdolla merkittävistä panostuksista puolustusmenoihin. Turvallisuus monenkeskisessä maailmassa edellyttää yhtälailla yhteistyötä ja vuoropuhelua kuin varautumista ja toimintakykyä.
Kirjoitus on julkaistu Itä-Hämeessä 4.3.2022.