06 tammi Skinnari: Puolustusalan vienti kaksinkertaiseksi – Suomesta pitää tulla turvallisuuden myyjä

Jos EU ja Suomi haluavat lisätä strategista omavaraisuuttaan, myös puolustusalan teollisuudelle pitää antaa eväät kasvaa. Vienti pitää vähintään kaksinkertaistaa, sanoo ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.

Mediassa on nähty Ukrainan sodan alkamisen jälkeen paljon samanlaisia uutisia: Suomi ostaa ohjuksia, tilaa ajoneuvoja, hankkii suojavarusteita, valitsee asejärjestelmiä, turvaa huoltovarmuutta LNG-laivalla ja vihreän siirtymän teknologialla.

– Paljon vähemmän on kuultu siitä, mitä me myymme, vaikka monen suomalaisyrityksen tilauskirjat täyttyvät nyt kovaa vauhtia, sanoo ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.

Esimerkkejä menestyksestä olisi paljon. Pieni espoolainen satelliittikuvayhtiö Iceye saa kiitosta Ukrainasta. Patria sai Japanista satojen panssariajoneuvojen tilauksen.

Sakon tarkkuuskiväärit voittavat tarjouskilpailuita ja Vihtavuoren ruutivalmistus pyörii paremmin kuin vuosikymmeniin, kovasta hinnasta huolimatta.

Puolustusteknologian kysyntä on tällä hetkellä maailmanlaajuisesti huipussaan, ja suomalaisilla yrityksillä on Skinnarin mukaan siinä poikkeuksellisen hyvät markkina-asemat.

– Tätä mahdollisuutta pitää nyt hyödyntää, ja valtion tehtävänä on luoda yrityksille eväät kasvaa. Suomen on profiloiduttava vieläkin enemmän energia-, digitaali- ja puolustusteknologian ratkaisujen tarjoajana, ei vain ostajana. Vienti pitää ainakin kaksinkertaistaa, Skinnari sanoo.

Jos EU ja Suomi haluavat lisätä strategista omavaraisuuttaan, myös puolustusalan teollisuudelle pitää antaa eväät kasvaa. Vienti pitää vähintään kaksinkertaistaa, sanoo ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd).

Mediassa on nähty Ukrainan sodan alkamisen jälkeen paljon samanlaisia uutisia: Suomi ostaa ohjuksia, tilaa ajoneuvoja, hankkii suojavarusteita, valitsee asejärjestelmiä, turvaa huoltovarmuutta LNG-laivalla ja vihreän siirtymän teknologialla.

– Paljon vähemmän on kuultu siitä, mitä me myymme, vaikka monen suomalaisyrityksen tilauskirjat täyttyvät nyt kovaa vauhtia, sanoo ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.

Esimerkkejä menestyksestä olisi paljon. Pieni espoolainen satelliittikuvayhtiö Iceye saa kiitosta Ukrainasta. Patria sai Japanista satojen panssariajoneuvojen tilauksen.

Sakon tarkkuuskiväärit voittavat tarjouskilpailuita ja Vihtavuoren ruutivalmistus pyörii paremmin kuin vuosikymmeniin, kovasta hinnasta huolimatta.

Espoolaisen ICEYE:n työntekijät tarkistamassa kuvaussatelliittilaitteistoa.

Puolustusteknologian kysyntä on tällä hetkellä maailmanlaajuisesti huipussaan, ja suomalaisilla yrityksillä on Skinnarin mukaan siinä poikkeuksellisen hyvät markkina-asemat.

– Tätä mahdollisuutta pitää nyt hyödyntää, ja valtion tehtävänä on luoda yrityksille eväät kasvaa. Suomen on profiloiduttava vieläkin enemmän energia-, digitaali- ja puolustusteknologian ratkaisujen tarjoajana, ei vain ostajana. Vienti pitää ainakin kaksinkertaistaa, Skinnari sanoo.

Suomen on profiloiduttava vieläkin enemmän energia-, digitaali- ja puolustusteknologian ratkaisujen tarjoajana, ei vain ostajana.

Kyseessä on hiukan samanlainen näkökulma-asia kuin Nato-jäsenyyttä haettaessa. Suurille jäsenmaille oli selvää, että ajanmukaisilla puolustusvoimillaan Suomi lisää Naton vahvuutta.

– Samaa voimme tehdä puolustusalan yrityksillämme. Niiden ei tarvitse eikä pidäkään jäädä vain kotimaan markkinoiden toimijoiksi, jos haluamme tänne lisää teollisia työpaikkoja. Mitä kilpailukykyisempiä ja kestävämpiä Suomen puolustussektorin yritykset ovat, sitä enemmän se lisää strategista omavaraisuutta myös koko EU:n tasolla.

Skinnarin mielestä Ruotsin teollisuuden kanssa tehtävä yhteistyö on tässäkin avainasemassa.

SKINNARI sanoo haluavansa puolustusteknologiasta vahvan uuden tukijalan suomalaiselle teollisuudelle ja nimenomaan vientiin. Hän korostaa, että ala nähdään liian usein turhan yksipuolisesti aseiden kauppaamisena.

Valtaosa alan tuotannosta on kuitenkin kaksoiskäyttötuotteita.

– Otetaan esimerkiksi Cargotecin ja Konecranesin lastauslaitteet satamissa. Ne ovat samaan aikaan myös tärkeitä huoltovarmuuden ja logistiikan välineitä. Toinen valttimme länsimaiden informaatioturvallisuudenkin kannalta on Nokian 5G-verkkoteknologia, Skinnari mainostaa.

5G:n ja sitä seuraavien verkkosukupolvien päälle rakentuvat uudet teolliset investoinnit.

Hänen mukaansa tässä geopoliittisessa tilanteessa on aivan ratkaisevan tärkeää, että kiinalaiselle verkkoteknologialle on vaihtoehtoja.

– Täällä Suomessa ei ole ehkä huomattukaan, miten olennainen asia se on kokonaisturvallisuuden kannalta.

ALAN viennissä valtion vetoavulla on suuri merkitys. Suomi on takavuosina suhtautunut puolustustarvikemateriaalin kauppaamiseen välillä hyvinkin nihkeästi, ja firmat ovat kokeneet asenteen epäreiluna.

– Varmasti tässä on ollut eri hallitusten aikana tempoilevuutta, ja myös aika on ollut erilainen. Mielestäni Suomen pitää nyt toimia ennen kaikkea mahdollisimman ennakoitavasti. Meidän pitää olla lupateknisesti riittävän joustavia ja vähentää kaupan byrokratian esteitä silloin, kun ostajataho on ongelmaton, Ville Skinnari sanoo.

Samoin kauppaa pitää tukea auttamalla yrityksiä verkostoitumisessa. Esimerkiksi Yhdysvaltain valtavilla markkinoilla suhteet pitää luoda mieluummin suoraan ostajien, valmistajien ja alueiden kanssa kuin pelkällä liittovaltiotasolla.

– Mitä lähemmäs valmistajia pääsee, aina parempi. Moni osavaltio on meidän mittakaavassamme suurvaltaluokkaa, ja Suomen kokoiselle maalle on luontevaa asioida sillä tasolla. Osavaltiot operoivat liikesuhteissaan myös mielellään Washingtonin ohi, koska ovat itsenäisiä toimijoita, Skinnari sanoo.

Hän itse kävi joulun alla vienninedistämismatkalla Teksasissa, mihin on keskittynyt runsaasti yhdysvaltalaista puolustusalan teollisuutta. Sieltä Lockheed Martinin tehtailta Forth Worthista tulevat aikanaan muun muassa ilmavoimien F35-hävittäjät.

HX-HANKE onkin Skinnarin mukaan hyvä esimerkki uuden ajattelutavan tarpeesta. Sen sijaan että jokainen suomalaisyritys yrittäisi päästä osille koneen osien fyysisestä rakentamisesta ja kokoonpanosta, pitää ymmärtää että itse lentokone on vain pieni osa F35:n ympärille rakentuvaa kokonaisuutta.

– Kuten mikä tahansa kännykkä tai älylaite, myös F35 on alusta monipuoliseen yhteistyöhön. Suomen teollisuuden kannattaa luoda palveluillaan lisäarvoa ilmavoimillemme ja järjestelmän muille käyttäjille: myydä heille softanvalmistusta, sovelluksia, erilaisia ekosysteemin osia. Lista tarpeista ja mahdollisuuksista on loputon, Skinnari kertoo.