Ikkuna on nyt auki kasvulle

Ikkuna on nyt auki kasvulle

Kierrän kotiseutua kesän aikana lomallakin paljon, sillä silloin näkee ja kuulee missä todella mennään eri puolella maakuntaa. Pienilläkin kunnilla on nyt mahdollisuus, koska korona todella muutti jo maailmaa. Kysymys kuuluu, osataanko näihin tilaisuuksiin nyt tarttua?

Teollisuudessa ja matkailussa on nyt ikkuna auki tulevaisuuden menestyjille. Meillä on raaka-aineet menestyä: vesistöt, metsät ja osaaminen. Tämä edellyttää kykyä luoda kestävää liiketoimintaa ja samalla niin kuntien kuin yritysten yhteistyötä sekä järkeviä investointeja. Hyvät liikenneyhteydet ja pääkaupunkiseudun mutta myös Pietarin läheisyys ovat meille iso valtti. Korona on osoittanut, että suomalaisia kiinnostaa matkailu kotimaassa ja kaikki merkit viittaavat siihen, että lähimatkailun suosio tulee kasvamaan.

Kunnat eivät ole vielä kuivilla koronan jälkeen. Hallituksen tukirahat ja hiljalleen käynnistyvä talous ovat kuitenkin korjanneet suuntaa. Myös sote-uudistus tuo parannusta palveluihin, vaikka kaikkia ongelmia se ei silti korjaa. Kuntaa pitää johtaa kestävään kasvuun, jotta syntyy työpaikkoja ja verotuloja ja sitä kautta hyvinvointia. Pelkkä hallinnointi ja vuotokohtien paikkaaminen ei enää riitä.

Työllisyys ja talous sekä ihmisten hyvinvointi ovat edelleen pääministeripuolue SDP:n työn keskiössä ja tulevat olemaan sitä myös jatkossa. Työllisyyden edistäminen edellyttää kokonaisvaltaisia ratkaisuja ja siksi kuntien pitää nyt onnistua yhdessä yritysten kanssa työllistämistoimissa. Meidän on hyödynnettävä uusia mahdollisuuksia, mistä hallituksen perustama osatyökykyisten työllistämistä tukeva Välittäjä Oy on hyvä esimerkki. Kaikkien panos työmarkkinoilla on arvokas.

Hallitus on sitoutunut pitkäjänteiseen työhön työllisyysasteen nostamiseksi. Tavoite on nostettu 80 000 lisätyölliseen ja 75 prosentin työllisyysasteeseen vuosikymmenen puolivälissä. Kuntakokeilut ovat jo käynnissä ja seuraava iso askel tulee olemaan pohjoismainen työvoimapalveluiden malli. Syksyllä eduskuntaan tulevassa mallissa on kyse uudistuksesta, jossa työnhakua tuetaan jatkossa paremmalla palvelulla ja karensseja kohtuullistetaan. Suunta on siis oikea.

Suomi on vihreä maa, joka elää metsästä nyt ja tulevaisuudessa. Puunjalostus ja metsät tuovat toimentulon useille myös Itä-Hämeessä. Näin pitää olla jatkossakin. Me tunnemme metsämme hyvin ja hoidamme niitä huolella. Uusi tuotteita on tullut ja tulossa. Tekstiilejä tehdään jo puuraaka-aineesta, samoin elintarvikemateriaaleja.

Siksi on ollut tärkeää, että Suomella on ollut selkeä linja siitä, että metsien kestävä käyttö on kansallinen asia ja että metsäasioissa on kyse kokonaisuudesta. Ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteet sekä metsien taloudellinen ja sosiaalinen merkitys ovat toisiaan tukevia, ei vastakkaisia tavoitteita. Hallitus on vienyt tätä viestiä eteenpäin EU:ssa ja jatkaa Suomen edun ja pohjoisten metsien puolustamista myös jatkossa.

Yksi suuri haaste kestävälle kasvulle ja metsien hyvinvoinnille on työvoimapula. Tekijöitä tarvitaan. Meidän ja tulevien sukupolvien pitää osata kunnioittaa metsiä sekä hoitaa niitä oikein. Metsäosaamiseen ja -koulutukseen on panostettava siksi kiireesti koko maassa. Pidetään kiinni siitä, missä olemme vahvoilla ja mikä on meille tärkeää.