04 maalis ”Eihän perheillä ole varaa ostaa vaikka jääkiekkomailaa” – kansanedustalta lakialoite urheilun tukemiseksi
Kansanedustaja Ville Skinnari esittää lakimuutosta, joka mahdollistaisi verovähennyksen urheiluun ja liikuntaan kohdistuvaan lahjoitukseen.
VUODEN 2023 valtion talousarviossa liikuntaan ja urheiluun oli varattu noin 154 miljoonaa euroa. Summasta leijonanosa, yli 115 miljoonaa euroa, koostui valtion rahapeliyhtiön Veikkauksen tuotoista.
Lähivuosina tähän pottiin on tulossa ammottava, jopa lähes 40 miljoonan euron suuruinen lovi. Tiettävästi liikunnan ja urheilun määräraha on putoamassa rajusti erityisesti vuodelle 2027.
Leikkausten takana on valtion säästötoimet sekä Suomen rahapelijärjestelmään liittyvät muutokset.
Tämän vuoden alusta alkaen Veikkauksen tuotto ohjataan suoraan valtion talousarvioon kun aiemmin valtio jakoi Veikkaus-rahat liikunnan, tieteen, taiteen, nuorisotyön ja sote-järjestöjen tukemiseen.
KANSANEDUSTAJA Ville Skinnari (sd) jättää maanantaina lakialoitteen, jolla pyritään täyttämään urheilun ja liikunnan rahoituksen aukkoa.
Lakialoitteella pyrittäisiin muuttamaan tuloverolain 57. pykälää niin, että urheiluun ja liikuntaan kohdistuva lahjoitus mahdollistaisi verovähennyksen.
Nykyisellään verovähennysoikeus ulottuu vain lahjoituksiin, jotka kohdistuvat tiedettä, taidetta tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävään tarkoitukseen.
”Tähän lähtee varmasti paljon kansanedustajia mukaan. Tuskin kukaan vastustaa, kun tämä ratkaisee ongelmia”, Skinnari sanoo itsevarmasti.
MILLAINEN vaikutus lakimuutoksella olisi?
”Meillä on vahva indikaatio siitä, että saisimme kerättyä sellaiset 50 miljoonaa euroa lähivuosina”, Skinnari arvioi.
”Valtiolle tulisi tietysti veromenetyksiä, 20 prosentin yhteisöverolla tämä olisi kymmenen miljoonaa.”
Skinnari arvioi, että muutos innostaisi nykyistä useampia yrittäjiä ja myös pörssiyhtiöitä lahjoittamaan rahaa yhteiseen hyvään säätiöiden kautta.
Tällä hetkellä merkittäviä urheilua tukevia säätiöitä ovat muun muassa Läpimurtosäätiö, Urlus-säätiö, Urheiluopistosäätiö ja Ura-säätiöä.
”Meillä on lasten ja nuorten liikunnassa ihan systeeminen kriisi. Kaikki näkevät mitä harrastaminen maksaa, etenkin pääkaupunkiseudulla. Eihän perheillä ole varaa ostaa vaikka jääkiekkomailaa”, Skinnari toteaa.
Skinnari näkee rahoitusvajeen uhkaavan myös perinteisiä suomalaislajeja, kuten painia ja keihäänheittoa.
”57. pykälä puhuu kulttuuriperinnöstä, ja ajattelen näiden Suomelle tärkeiden perinteisten lajien olevan osa sitä. Siksi on yhteiskunnallisestikin merkittävää tukea niitä näiden lajien yksilöurheilijoita, jotka nyt ovat väliinputoajia”, Skinnari sanoo.