18 kesä Vihreän kasvun mahdollisuus on nyt
Ulkomaankauppaministeriltä kysytään usein, miten Suomi nousee kriisistä ja miten Suomen vienti ja talous saadaan kasvu uralle? Ilmastomuutos ja sen vastaisen taistelun tarve ei ole kadonnut minnekään korona-kriisin aikana. Päinvastoin. Oppositiosta erityisesti Perussuomalaiset haluavat leimata ilmastohankkeet unelmahötöksi. Todellisuudessa ilmastomuutos tarjoaa Suomelle valtavan vihreän kasvun liiketoimintamahdollisuudet teollisuuden prosessien uudistamisessa, jäteratkaisuissa, kiertotaloudessa, älykkäissä energiaratkaisuissa, digitalisaatiossa, biotaloudessa, elintarvikealalla ja vesiosaamisessa. Vihreä kasvu tulee olemaan hallituksen ja SDP:n toimenpiteiden ytimessä sekä merkittävä osa kestävän kasvun, investointien ja työllisyyden tiekarttaa kriisin jälkeiseen maailmaan.
Vihreä kasvun arvokasta pohjatyötä on tehty Lahdessa ja Päijät-Hämeessä suunnitelmallisesti jo pitkään: Oikorata, muotoiluinstituutti, Vesijärven vesiosaaminen, yliopistokeskus, uusi Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT, LAB-ammattikorkeakoulu ja Lahti Energian uudet voimalaitokset ovat kaikki esimerkkejä laaja-alaisesta työstä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Valtion, kuntien ja yritysten toimiva yhteistyö on meidän vahvuus ja kilpailuetu. MAL-sopimuksien toteuttaminen yhteistyössä valtion kanssa ovat seuraava tärkeä askel yhdessä Jyväskylän ja Kuopion kanssa. Näin on sovittu jo hallitusohjelmassa ja siksi liikenne- ja ympäristöministeriöiden tulee olla aktiivisesti mukana ja sitoutuneina yhdessä paikallistasojen kanssa.
Suomi on jo pitkään painottanut kiertotalous-ajattelun merkitystä sekä sen liiketoimintamahdollisuuksia. Nyt myös Eurooppa ja muu maailma ovat heränneet kiertotalouden mahdollisuuksiin. EU:n kauppaministerikokouksessa esitin kiertotalouden mukaan ottamista kansainvälisiin kauppasopimuksiin. Se on myös suomalaisten yritysten etu, koska suomalaiset yritykset ovat vastuullisuuden edelläkävijöitä.
Vihreän kasvun mahdollistaminen tarvitsee kansainväliseen etulinjaan suomalaista ensiluokkaista ja laadukasta suunnitteluosaamista. Tarvitsemme jotain sellaista mitä Jaakko Pöyry aloitti vuonna 1958 metsäteollisuudessa ja Äänekoskella rakennetun sulfaattisellutehtaan suunnitelulla. Sen jälkeen Pöyry kasvoi ja kansainvälistyi. Samalla Pöyry mahdollisti suomalalaisten yritysten kasvun ja kansainvälistymisen eri puolille maailmaa. Suunnittelu toimi veturina metsäteollisuuden yritysten kasvulle ja veti mukanaan myös PK-sektoria. Ympäristö-, energia- ja kiertotalousalan uudelle ”Pöyrylle” on nyt valtava globaali tarve. Osaamista Suomessa on eri yrityksissä paljon sekä myös uudessa Lappeenrannan-Lahden yliopistossa. Tulevana Euroopan ympäristöpääkaupunkina Lahti on sopiva kotipaikka suunnittelutoiminnan keskittymälle. Pallo on nyt yrityksillä ja yliopistolla, koska valtion ja kuntien tehtävä on mahdollistaa, mutta varsinainen kaupanteko on yritysten tehtävä. Etätyö kasvaa ja kehittyy, mikä sekin lisää Suomen ja Lahden houkuttelevuutta tulla tänne kaukaakin elämään, asumaan ja tekemään vihreän kasvun tarinaa todeksi. Kaikista eniten tämän tarinan todeksi elämistä tarvitsee yhteinen planeettamme.
Kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 18.6.2020