29 loka UTP-selonteko vahvistaa vakaan linjan ja esittää ratkaisuja suuriin haasteisiin
Valtioneuvosto on tänään antanut eduskunnalle ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon. Selonteossa on kaksi osaa: kuvaus toimintaympäristöstä sekä tämän analyysin pohjalta asetetut Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteet ja painopisteet.
Selonteossa todetaan, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata valtion itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, vahvistaa Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta.
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministerin työn näkökulmasta keskeistä on, että selonteko toteaa niin kehityspolitiikan kuin kauppapolitiikan olevan keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehityspolitiikka on nykyisessä maailmantilanteessa itse asiassa se kanava, jonka kautta pystytään hakemaan ratkaisuja suuriin globaaleihin haasteisiin ja saada tuloksia aikaan silloinkin, kun suurvaltojen vastakkainasettelu jumittaa esimerkiksi YK:n turvaneuvoston toimintakykyä. Myös kauppapolitiikalla on yhteys keskeisiin globaalikysymyksiin, ja sen kautta voidaan osaltaan tukea kehitystä ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Laaja ja kattava selonteko tarjoaa pohdittavaa ja keskustelunaihetta lukuisista kansainvälisen politiikan kysymyksistä, joista alla neljä nostoa:
1) Suomi haluaa vahvistaa Euroopan unionin toimintakykyä ja yhtenäisyyttä. EU on Suomen ulkosuhteiden tärkein viitekehys, vaikutuskanava ja turvallisuusyhteisö. EU:n ulkoista toimintakykyä, yhtenäisyyttä ja unionin globaalia johtajuutta lujittamalla Suomi vahvistaa myös omaa turvallisuuttaan. EU:n globaalin aseman ja vaikutusvallan vahvistaminen edellyttää unionilta nykyistä strategisempaa otetta ja vahvempaa yhtenäisyyttä, EU:n sisäisten ja ulkoisten politiikkojen johdonmukaisuutta, tehokkaampaa päätöksentekoa ja parempaa toimintakykyä.
2) Teknologinen kilpailu ja sen liittymäkohdat suurvaltapolitiikkaan vaativat jokapäiväistä analyysiä. Teknologinen kehitys, digitalisaatio, tekoäly ja muut murrosteknologiat avaavat myös mahdollisuuksia, jotka on hyödynnettävä monipuolisesti. Kehitys tuottaa ratkaisuja, joilla voidaan vastata globaaleihin haasteisiin, lisätä turvallisuutta ja kehitystä sekä tukea ihmisoikeuksien toteutumista. EU-tason sääntelyllä on tarpeen mukaan luotava tarvittavat menettelyt ja vastuut teknologisten järjestelmien läpinäkyvyydelle sekä vahvistettava kykyä arvioida teknologioiden aiheuttamia riskejä.
3) Ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutosten nopeus, globaalien kehityssuuntien ja ilmiöiden sekä toimijoiden yhä tiiviimpi keskinäisriippuvuus, haasteiden suuruusluokka ja niiden monimutkainen luonne edellyttävät Suomelta vahvaa kykyä ymmärtää toimintaympäristöämme ja vaikuttaa siihen sekä varautua muutoksiin. Mikään valtio tai valtioryhmä ei kykene yksin ratkaisemaan megaluokan globaaleja haasteita, vaan tarvitaan ihmisoikeuksia kunnioittavia ratkaisuja, kansainvälistä yhteisvastuuta ja vahvaa sitoutumista.
4) Suomi tuottaa ulko- ja turvallisuuspolitiikallaan turvallisuutta, vastaa globaaleihin haasteisiin ja toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen maailman puolesta tarkastellen turvallisuutta laajasta näkökulmasta. Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskuntien kehittämiseksi. Tavoitteena on vakaampi, ennakoitavampi ja turvallisempi maailma.
Voit tutustua selontekoon tästä linkistä.