13 heinä Suomalaisten yritysten pitää olla etulinjassa siellä, missä markkinoita avautuu
Koronakevät on koetellut suomalaista liike-elämää rankasti, mutta ulkoministeriössä ja vientiyrityksissä katsotaan jo tulevaisuuteen.
– Maailman markkinoita jaetaan nyt uudestaan. Suomen ja suomalaisten yritysten pitää olla etulinjassa siellä, missä markkinoita avautuu, totesi kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) vierailullaan Jyväskylässä.
Ministerin mukaan ulkomaankaupan, talouden kasvun ja kriisistä ulospääsemisen aika on jo alkanut. Skinnarin viesti tulevalle syksylle on, että vientiä tulee resursoida entistä paremmin. Hän viittaa muun muassa Tanskaan, joka kaksinkertaisti vientipanostuksensa. Suomessa viennin lisäresurssit konkretisoituvat kesän aikana.
Toisaalta on yhtälailla tärkeää, että suomalaisyritykset tietävät, minne vientipanostuksia kannattaa kohdistaa.
– Nyt on tärkeintä, että ulkoministeriön ja Business Finlandin verkostojen kautta pystytään kertomaan, millaista kysyntää maailmalla on. Tässä meidän pitää olla parempia. Lähetystöverkkomme on jo aktivoitunut, ministeri avaa.
SKINNARI TAPASI Jyväskylän vierailullaan keskisuomalaisia vientiyrityksiä, jotka saivat ministeriltä reilut kehut.
– Nämä olivat hyvin valmiita tapauksia. Sanoinkin, että tämä on ulkomaankauppaministerin ilonpäivä, kun tulee tavaraa, jonka voi saman tien ottaa salkkuun mukaan, Skinnari arvioi.
Ministeri kiinnitti huomiota myös yliopiston ja ammattikorkeakoulun vahvaan rooliin, joka näkyi tutkimus- ja kehitysosaamisena yritysten taustalla.
– Keski-Suomessa on paljon potentiaalia esimerkiksi vesiosaamisen, kiertotalousosaamisen, metsäteollisuuden uusien innovaatioiden, koulutusviennin ja ylipäänsä hyvinvoinnin ja terveyden alalta.
SKINNARI KOROSTAA alueiden välistä yhteistyötä. Erityisesti hän nostaa esiin Kuopion, Jyväskylän ja Lahden muodostaman ”kasvun käytävän”. Valtio aloitti aiemmin keväällä neuvottelut maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksista (MAL-sopimukset) saman kolmikon kanssa.
– Olen puhunut uudenlaisesta aluekehityksestä, jossa muut alueet nähdään kumppaneina, ei kilpailijoina. Suomi on liian pieni maa siihen, että me kilpailisimme keskenämme, meidän kilpailijat ovat aivan jossain muualla. Sen takia hallituksessa ollaan iloisia siitä, että maakunnat ja kaupungit alkavat löytää toisiaan.
– Toki on tärkeää, että valtiovalta myös resursoi tarvittavasti määrärahaa siihen, että MAL-sopimukset toteutuvat.
Skinnari ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ovat tulossa lähiaikoina ulos uudella viennin ja kansainvälisen kaupan ohjelmalla.
– Ohjelmassa kiinnitämme huomiota myös siihen, että ulkoministeriön tietotaito, osaaminen ja kansainväliset verkostot ovat päivittäin läsnä maakuntatasolla, Skinnari kertoo.
SKINNARIN MUKAAN maailmalla on kova kysyntä järjestelmätason ratkaisuille esimerkiksi ilmastonmuutokseen, koulutukseen ja terveydenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Ministerin mukaan Suomella on paljon tarjottavaa näille markkinoille, osittain kotimaan sisäisten investointien ansiosta.
– Asiakas alkaa maailmalla kiinnostua vasta sitten, jos on antaa referenssi, että olemme jo tehneet näin esimerkiksi Jyväskylässä. Suomessa tehty kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on itse asiassa lähtölaukaus sille, että voimme tehdä vientituloja ja luoda viennin pohjaa.
Haastattelu on julkaistu Keskisuomalaisessa 13.7.2020