Suomen kansantalouden tunnusluvut ovat sysimustat. Työttömyys on ennätystasolla ja yritysten kasvukyky on olematon. Viimeisen 10 vuoden aikana Suomen 20 suurinta yritystä kasvoivat keskimäärin 3 prosenttia, kun se verrokkimaissa oli 8 prosenttia. Näiden yritysten toimintaympäristö on globaali ja siksi tulos kertoo enemmän yritysten kyvystä kasvaa kuin pelkästään Suomen tai EU:n omasta kilpailukyvyttömyydestä. Teknologiaratkaisuissa ja digitaalisissa yhteyksissä nyt olisi viimeinen hetki herätä rakentamaan Airbusin tapaista eurooppalaista konsortioita Nokian ja Ericssonin johdolla.
Euroopan Unioni on talousunioni ja kauppapolitiikka on ollut aivan EU:n ydintä. Viime viikon USA-sovinto osoitti, että EU ei ole vahva. Trump sitä, Putin toista ja Xi kolmatta, mutta missä on entisen suurvallan eli EU:n tai edes Suomen oma agenda talouden, teknologiaosaamisen ja työllisyyden vahvistamiseksi osana uuden ajan kokonaisturvallisuuden mallia. EU:sta ja Suomesta on tullut reaktiivinen seuraaja, jolle arvopohjakin on tapauskohtaista, kuten Gazan tilanne osoittaa. Ja kuten aina, ilman omaa selkeää pelikirjaa olet aina heikoilla ja vastustajien vietävissä eikä sinua edes arvosteta.
Turvallisuuden rakentaminen pelkästään puolustusmenoilla on EU:n suuri strateginen virhe. Pelkät aseet eivät riitä. Uhat ovat muuttuneet. Sähkö, vesi, lääkkeet, ruoka, rahoitus jne. ovat riippuvuuksia, jotka kohdistuvat koko yhteiskuntaan. Eurooppa on helppo maali vastustajalle, kun oma lääkealan suorituskyky ei riitä todelliseen taisteluun. Tarvitaan pelkkää puolustusta pidemmälle menevää järjestelmätasoista kokonaisturvallisuuden lähestymistapaa, joka yhdistää kaikki keskeiset toimialat yhteiseen kehittämiseen. Se edellyttää teknologista johtajuutta, rajat ylittävää vahvaa infrastruktuuria, riittävää rahoitusta ja kansalaisten luottamusta.
Suomen kokonaisturvallisuusmalli on ollut edelläkävijä, yhdistäen siviili-, sotilas- ja elinkeinoelämän varautumisen, mutta tätäkin mallia on päivitettävä. Tarvitsemme horisontaalista ja sektorit ylittävät tavoitteet ja toimenpiteet – logiikan, jossa turvallisuus on yhteinen tehtävä yhteiskunnan peruskulmakivien kanssa. Julkisia hankintoja, infrastruktuurihankkeita ja budjetteja on tarkasteltava järjestelmätasolla. Jokaisen investoinnin on tuettava monia tavoitteita yhdistäen suorituskyvyn ja kansalaisten hyvinvoinnin. Esimerkiksi koulutus ja sosiaali- ja terveydenhuolto eivät ole vain sosiaalisia palveluita, vaan osa kansallista turvallisuutta ja hyvinvointia.
Tässä tulee seuraavan hallitusohjelman ydin: Kokonaisvaltainen, yhteen kytketty yhteiskuntasopimus, jossa keskeiset sektorit muodostavat yhteiset tavoitteet ja keinot. Tämän kaiken tulee toimia strategisesti yhteen.
Hyvinvointivaltio ei ole turvallisuuden vastakohta – vaan sen perusta. Tässä Pohjoismaiden tulee ottaa johtava rooli. Suomalaisen johtamisjärjestelmän muutos ei ole vain valtiotason asia, vaan se koskee myös alueita ja kuntia. Nyt ei ole aika reagoida. Nyt on aika johtaa.
Vastaa