Kuluttaja ei saa jäädä yksin huijatuksi tultuaan. Digihuijaukset ovat nykyaikainen ja hyvin yleinen tapa huijata rahaa. Vuonna 2024 suomalaisilta yritettiin viedä yli 107 miljoonaa euroa. Pankit onnistuivat estämään osan, mutta silti rikollisten tileille päätyi lähes 63 miljoonaa.
Pankkien ja viranomaisten nimissä esiintyvät huijaukset ovat lisääntyneet ja kehittyneet entistä uskottavammiksi, selviää Telemarkkinointiliiton raportista. Pankkien nimissä lähetettyjä huijausviestejä on ollut liikkeellä runsaasti. Viesteissä vastaanottajaa kehotetaan klikkaamaan linkkiä esimerkiksi turvapäivityksen tekemiseksi tai tilin varmistamiseksi. Vakuuttavalta näyttävien viestin linkit vievät tietojenkalastelusivustoille, jotka ovat usein uskottavan oloisia.
Esimerkkejä riittää. Myös esimerkiksi Tullin nimissä on lähetetty viime aikoina paljon viestejä, joiden väitetään olevan kutsu kuulusteluun.
Yksittäinen ihminen jää usein yksin maksamaan virheestä, johon häntä ohjattiin harhaanjohtavilla puheluilla, tekaistuilla verkkosivuilla ja sosiaalisen manipulaation keinoin. Huijausyritykset kohdistuvat etenkin iäkkäämpiin suomalaisiin, joilla lähdekriittisyys ja digitaidot ovat heikompia. Kuluttaja on liian usein voimaton eikä poliisikaan pysty auttamaan.
Mitä pitäisi tehdä? Kuluttajansuojan näkökulmasta tilanne on kestämätön. Kun rikollinen esiintyy pankin työntekijänä, vastuun pitäisi siirtyä pankille – ei uhrille. Euroopan unionissa on valmisteilla sääntelyä, joka velvoittaisi pankit ilmoittamaan epäselvyyksistä maksajan ja saajan tiedoissa. Tällaiset varoitukset voisivat estää tuhansia tapauksia.
Pankit eivät voi enää piiloutua sen taakse, että kuluttaja toimi ”huolimattomasti”. Harva meistä on kyberturva-asiantuntija. On kohtuullista odottaa, että maksujärjestelmät tunnistavat poikkeukselliset siirrot ja kysyvät lisävahvistusta – erityisesti suurissa summissa. Kuluttajalla on velvollisuus olla tarkka, mutta pankkien on kannettava teknologinen ja taloudellinen vastuunsa. Yhteiskunnan pitää varmistaa, ettei uhri jää kahdesti rangaistuksi: ensin huijarille ja sitten yksin pankkia vastaan.
Valmistelen tästä kirjallista kysymystä Orpon hallitukselle. Työkaluja pitää valmistella ja ottaa käyttöön. Lainsäätäjä ei voi vain seurata sivusta tilannetta.
Vastaa