Liikunnan ja urheilun alasajo on poliittinen valinta

Kirjoittaja:

Julkaistu:

Kategoria:

SDP:n eduskuntaryhmä kokoontui surullisissa tunnelmissa tällä viikolla perinteiseen kesäkokoukseen Lappeenrannassa. Eemeli Peltosen poismeno oli luonnollisesti kaikkien mielessä. Tästä huolimatta katseet piti kääntää eteenpäin ja Suomen todellisiin ongelmiin. Omassa puheenvuorossani korostin perusasioihin keskittymiseen merkitystä. Niin karmea on nyt Suomen työllisyystilanne ja talouden kurimukseen liittyvät arjen ongelmat. Eikä parempaa ole luvassa, vaikka pääministeri virkansa puolesta sitä jatkuvasti mediassa lausuu. Päinvastoin. Esimerkiksi valtiovarainministeri Riikka Purran esittämät massiiviset leikkaukset suomalaisilta järjestöiltä veisivät pohjan koko yhteiskunnan turvaverkolta. Miten lasten ja nuorten tai vanhusten jokapäiväisille palveluille kävisi? Miten esimerkiksi Mieli ry:n mielenterveystyön?

Vähemmälle huomiolle on jäänyt liikunnan ja urheilun rooli, mistä Lahdessa olemme saaneet kokea kovia mm. maauimalan lakkauttamisella ja nyt Karpalon mäkien sulkemisella. Kesän jälkeen saimme kuulla Orpon hallituksen viimeisistä leikkauslistoista. Nyt miljardien keskellä pieni, mutta sitäkin tärkeämpi urheilun tukimuoto eli liikuntapaikkarakentamisen tuki joutuu Petterin ja Riikan leikkuriin. Kyse ei ole vain rahasta, vaan siitä, että valtion tukiraha on kannustanut kaupunkeja ja kuntia investoimaan ihmisten hyvinvointiin ja liikkumiseen.

Yle uutisoi keskiviikkona muiden pohjoismaiden lasten liikkuvuudesta ja lihavuudesta. Suomessa lähes joka viides teinityttö ja miltei joka kolmannes teinipoika on ylipainoinen. Ruotsissa joka kymmenes teini-ikäinen tyttö ja vähän useampi kuin joka kymmenes teini-ikäinen poika on ylipainoinen. Ylen uutisen mukaan Ruotsissa on kaiken kaikkiaan vähemmän ylipainoisia suhteessa väkimäärään nyt kuin Suomessa oli 10 vuotta sitten. Myös muissa Pohjoismaissa on suhteellisesti vähemmän ylipainoisia kuin Suomessa. Ruotsissakin on ongelmia – se on selvää – mutta yhteiskunnan ”työkalupakki” on paljon laajempi kuin Suomessa, kuten kansalliset suositukset, joilla pyritään vähentämään lisäämään liikkumista, vähentää istumista, syömään terveellisesti ja välttämään epäterveellistä ruokavaliota. Ylen haastattelema asiantuntija painottaa Ruotsissa varhaista puuttumista ylipaino-ongelmaan. Uusimpana kannustuksena Ruotsi lanseeraa syksyllä vapaa-ajan kortin, jolla nuoret saavat harrastukseen taloudellista tukea. Tilastot voivat aina valehdella, mutta jotain muissa Pohjoismaissa tehdään paremmin. Tanskassa kouluissa kansalliset suositukset kehottavat järjestämään ohjattua liikuntaa vähintään 45 minuuttia päivässä liikuntatuntien lisäksi. Päiväkodeissa on monissa sokerikielto eli vain terveellisiä herkkuja saa syödä ai tuoda.

Viime keväänä kysyin, että eikä hallituksen olisi kannattanut käyttää rikkaiden veronkevennyksen miljardi esimerkiksi suomalaisen liikunnan – ja hyvinvoinnin tai kulttuurin rakentamiseen. Samalla olisi luotu tuhansia työpaikkoja rakennusalalle.

Osaamista ja työkaluja meillä on Suomessa, jos vain olisi tahtoa. Nyt arvovalinnat ja koko kotimainen keskustelu kertoo jostain ihan muusta. Liikunnan ja urheilun olosuhteiden ja tekemisen alasajo on poliittinen valinta. Uutiskynnystä se ei jostain syystä ylitä. Huonokuntoiset suomalaiset eivät jaksa tätä maata uudelleen rakentaa – saati sitten puolustaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *