Keski-Aasia on keskellä myös maailmanpolitiikan kartalla. Kiinan ja Venäjän naapurina sijaitseva alue on noussut strategiseksi solmukohdaksi, jossa kohtaavat idän ja lännen kauppa, energia, teknologia ja turvallisuus. Nyt myös Suomi on vahvistamassa läsnäoloaan – rakentamassa yhteyksiä, jotka yhdistävät Euroopan ja Aasian kestävällä tavalla.
Olen mukana Suomen parlamentin edustajana tasavallan presidentti Alexander Stubbin valtiovierailulla Kazakstaniin ja Uzbekistaniin yhdessä suomalaisen yritysdelegaation kanssa. Matka on tärkeä osoitus siitä, miten Suomi voi yhdistää ulkopolitiikan, elinkeinoelämän ja kestävän kehityksen tavoitteet konkreettiseksi yhteistyöksi nopeasti kasvavalla ja geopoliittisesti merkittävällä alueella. Vierailin molemmissa maissa myös helmikuussa 2023 ministerinä, ja on ollut hienoa nähdä, miten yhteistyö on lyhyessä ajassa syventynyt ja kiinnostus Suomea kohtaan kasvanut.
Kazakstanissa tiistain ja keskiviikon aikana keskustelimme maan johdon ja yrityssektorin kanssa energiasta, kriittisistä raaka-aineista, vihreästä siirtymästä ja teknologisesta yhteistyöstä. Suomella on näissä teemoissa paljon annettavaa – GTK:n ja Metso Outotecin osaaminen kaivannais- ja prosessiteknologiassa on maailman huippua, ja kiinnostus suomalaisia ratkaisuja kohtaan on vahvaa. Vierailun aikana valmisteltiin myös uusia yhteistyösopimuksia, jotka luovat pohjaa pitkäjänteiselle kumppanuudelle teollisuuden ja innovaatioiden kehittämisessä. Keski-Aasialla on myös kasvava ulko- ja turvallisuuspoliittinen merkitys. Kazakstanin presidentti matkustaa lähiviikkoina sekä Washingtoniin että Moskovaan – osoitus maan tasapainottelusta suurvaltojen välissä ja halusta vahvistaa yhteyksiä myös länteen.
Täällä ovat nyt kaikki suurvallat läsnä: Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Turkki ja Euroopan unioni. Juuri siksi on tärkeää, että myös Suomi on paikalla. Pienen maan suurin etu on usein se tärkein – luottamus. Suomen ääni kuunnellaan, koska se on rauhallinen, rakentava ja johdonmukainen. Suomi on ollut Keski-Aasian luottokumppani jo pitkään, ja tätä asemaa on syytä vaalia ja vahvistaa – poliittisesti, taloudellisesti ja inhimillisesti.
Torstaina vierailimme Taskentin suomalaismallisessa yliopistossa ja peruskoulussa, jotka herättävät suurta kiinnostusta. Oli hienoa nähdä, miten suomalainen koulutusosaaminen näkyy ja saa arvostusta kaukana kotimaasta – se on konkreettinen osoitus siitä, miten osaaminen ja koulutus luovat siltoja kulttuurien ja kansojen välille. Brändimme on edelleen hyvä vaikka kotona kaikki ei ole.
Perjantaina tapaamme Uzbekistanin presidentin ja pääministerin, ja keskusteluissa pääpaino on ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, mutta myös kahdenvälisissä suhteissa, kaupassa ja koulutuksessa. Keski-Aasia on noussut todelliseksi gatewayksi Euroopan ja Kiinan välillä – uudeksi silkkitieksi, jonka varrella kulkevat paitsi tavarat, myös energia, tieto ja investoinnit. Suomella on mahdollisuus olla mukana rakentamassa älykkäitä kuljetusratkaisuja, vihreää infrastruktuuria ja kestävää kauppaa, joka yhdistää mantereet. Kiina-yhteydet ovat tärkeitä monelle suomalaiselle yritykselle – myös Lahdessa. Keski-Aasian kautta avautuvat reitit tarjoavat todellisia kasvumahdollisuuksia suomalaiselle teollisuudelle ja viennille.
Samalla luomme tulevaisuutta suomalaisille ja lahtelaisille työpaikoille. Kun yritys kasvaa kansainvälisesti, se voi panostaa enemmän ja paremmin tekemiseen myös kotipesässä. Vienti on meille elinehto – ja jokainen uusi markkina ja kauppa tuo työtä Suomeen. Keski-Aasia on Suomelle se lähin todellinen kasvumarkkina Euroopan unionin ulkopuolella. Sen taloudellinen, poliittinen ja logistinen merkitys kasvaa nopeasti – ja Suomella on kaikki edellytykset olla mukana rakentamassa tätä yhteyttä.
Matka on osoittanut, että Suomella on paljon kysyntää maailmalla – kunhan uskallamme olla paikalla ja tarttua mahdollisuuksiin. Euroopan unionilla on resursseja, yrityksillä osaamista – nyt ne on saatava käytäntöön.
Ja vielä yksi kohtaaminen jäi erityisesti mieleen: yliopistovierailun yhteydessä tapasimme suomalaisen naisen, joka on kävelemässä maailman ympäri.
Hän kertoi tarinansa hymyillen – rauhallisesti ja määrätietoisesti. Siinä on jotain hyvin suomalaista: matka jatkuu askel kerrallaan, kohti uusia mahdollisuuksia.
Kuva: Emmi Syrjäniemi / Tasavallan presidentin kanslia
Vastaa