Hoitotakuun purkaminen on suuri virhe

Hoitotakuun purkaminen on suuri virhe

On aika ihmeellistä tässä ajassa, miten vähän keskustelemme tavallisen ihmisten palveluista ja niiden välttämättömyydestä. Eli perusasioista. Tai jos keskustelemme niin sanotaan, että nyt niistä on pakko leikata. Näin uutisissa kerrotaan. Ja tätä me kuuntelemme esimerkiksi perussuomalaisen valtiovarainministerin suusta joka päivä tai kokoomuslaisen pääministerin. Näin he pelastavat ”hyvinvointivaltion”. Suomessa on perustuslaki, joka linjaa suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt, arvot ja periaatteet. Perustuslain 19.1 § turvaa oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon ja 19.3 § velvoittaa julkista valtaa turvaamaan jokaiselle riittävät sosiaalipalvelut. Riittävän palvelutason on katsottu hallituksen esityksen perusteluissa tarkoittavan sellaista palvelutasoa, joka luo jokaiselle ihmiselle edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Palveluita koskevat päätökset tulee tehdä tämä lähtökohta huomioon ottaen.

Hoitotakuun purkaminen on yksi järjettömimmistä terveyspoliittisista ratkaisuista. Seitsemän päivän tai kahden viikon hoitotakuu on ollut keskeinen ohjaava tekijä, joka on siirtänyt terveyspalveluiden painopistettä perustasolle. Tämä järjestelmä on auttanut varmistamaan, että potilaat pääsevät hoitoon nopeasti ja sujuvasti, mikä paitsi parantaa hoidon laatua, myös säästää kustannuksia pitkällä aikavälillä. Nyt hallitus on kuitenkin päättänyt poistaa tämän keskeisen osan sote-järjestelmän kustannusten hillinnästä. Tämä lisää väistämättä painetta päivystyspalveluihin ja erikoistason vastaanotoille, sillä ilman nopeaa hoitoa monet vaivat pitkittyvät ja pahenevat. On selvää, että nopea hoitoon pääsy on paitsi kustannustehokasta, myös merkittävässä roolissa ihmisten elämänlaadun ja terveyden parantamisessa.
Viime vuosina hyvinvointialueilla on nähty positiivista kehitystä hoitoon pääsyn suhteen, erityisesti hoitotakuun tiukentamisen ja siihen tehtyjen panostusten ansiosta. Nyt kuitenkin hoitotakuu ollaan romuttamassa. Lisäksi hallitus suunnittelee merkittäviä leikkauksia hyvinvointialueiden rahoitukseen. Tämä voi johtaa vakaviin seurauksiin, kuten esimerkiksi henkilöstövähennyksiin ja palveluiden heikentymiseen, mikä taas vaarantaa koko terveydenhuoltojärjestelmän toimivuuden.

Perustason terveydenhuollon toimivuus vähentää tarvetta erityistason palveluille ja päivystyskäynneille. Hoitotakuun alkuperäinen tarkoitus oli paitsi nopeuttaa hoitoon pääsyä, myös kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä parantaa yhdenvertaisuutta terveyspalveluissa. Hoitotakuun merkitys korostuu erityisesti niiden asiakasryhmien kohdalla, joiden pääasiallinen tai ainoa hoitopaikka on julkinen perusterveydenhuolto.

Nämä ihmiset hyötyvät eniten hoidon saatavuuden parantamisesta, sillä heillä ei ole mahdollisuutta turvautua yksityisiin palveluihin.

Mielenterveystakuu on markkinoitu Orpon hallituksen toimesta meille nyt ratkaisujen tuojana meille räjähtäneeseen suomalaisten ja etenkin nuorten mielenterveysongelmiin. Mutta mikä muuttuu, jos Lahdessa tai Päijät-Hämeessä ei saa enää aikoja psykiatrille tai lähetettä terapiaan. Tai saa jos on itsellä tai vanhemmilla rahaa maksaa.

Laillisuuden valvojilla riittää nyt töitä, koska valitusten määrä esimerkiksi toimeentuloon liittyen on kasvanut nopeasti Suomen ylimmät laillisuusvalvojat ovat valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies. Ennustan, että lakia rikotaan nyt niin usein, että järjestelmään tulee jossain vaiheessa korjata – tai toivon niin, koska muuten voimme lopettaa puheet hyvinvointivaltiosta.

Suomi on perusasioiden äärellä ja niin on Lahtikin. Meillä ei siis enää ole varaa edes Launeen kirjastoon? Eläköön sivistys ja maailman onnellisin maa.