22 maalis Aluepolitiikkaa pitää tehdä oikeudenmukaisesti
Eduskunta keskusteli keskiviikkona Suomen aluepolitiikan tilasta. Olen jo aiemmin kirjoittanut tässäkin lehdessä Orpon hallituksen tavasta pilkkoa Suomi osiin ja jättää Lahti, Jyväskylä ja Kuopio väliinputoajiksi. Tämä siitä huolimatta, että Lahdesta tuli MAL – sopimuksen myötä suuri kaupunki edellisen hallituksen toimesta. Tämä siis tarkoittaa suomeksi pääsyä mukaan suurempien rahoitusmahdollisuuksien joukkoon maakäytössä, asumisessa ja liikenteessä. Nyt Opron hallitus palaa kuntaministeri Ikosen johdolla vanhaan. Suuret kaupungit Helsinki, Tampere, Turku, Vantaa, Espoo ja Oulu ovat omassa sarjassaan eli perustettiin taas suljettu liiga Suomeen.
Eduskunnassa keskusteltiin siis Keskustan ja Liike Nytin tekemän välikysymyksen pohjalta. Perussuomalaiset syyttivät Keskustaa oikeastaan ihan kaikesta. Jos joku meni oikein, se oli liikennepolitiikka eli nk. hankeyhtiöt, jotka Keskusta halusi käynnistää pääministeri Sipilän kaudella silloisen liikenneministeri Anne Bernerin toimesta. Annika Saarikko totesi eduskunnassa aivan oikein, että valtiovarainministeriön (VM) selvityksen jälkeen myös Keskustan mieli muuttui. VM totesi suoraan, että mikään hankeyhtiöistä ei ole elinkelpoinen eli Itärata, Metsärata ja Turun tunnin juna joutavat roskakoriin. Orpon hallitus jostain syystä haluaa kuitenkin edistää Turun tunnin junaa, eikä Itärataakaan ole vielä lopullisesti kuopattu, vaikka rahaa siihen ei enää kenelläkään ole.
Omassa puheenvuorossani vastasin lähinnä Perussuomalaisten höyryämiseen. Kun koko Suomi syöksyy, mitä tekee hallitus? Missä ovat ne luvatut investoinnit esimerkiksi vihreään siirtymään? Sanoin, että tämä välikysymys on erittäin aiheellinen aluepolitiikan tilasta, ja arvostan suuresti sitä, että keskusta ja Liike Nyt ovat tehneet aiheesta välikysymyksen. Kysymys on siitä, että ei voi tehdä aluepolitiikkaa, jos ei ole näkemystä koko Suomen kasvusta.
Pyysin suoraan, että nimetkää nyt ne hankkeet, ne miljardihankkeet, mitkä Suomessa käynnistyvät. Nyt nimiä pöytään ja lukuja pöytään. Hallitus on puhunut, että hankkeita on tulossa. Mitä hankkeita? Jo puhutaan nyt ihan suomeksi ja käydään nyt läpi ihan maakunta maakunnalta, mitä hankkeita on tulossa. Ja miten liikennepolitiikka sitä tukee; miten pääsee Norjaan ja Ruotsiin, missä kasvua on; miten ylipäätään hallitus aikoo tehdä fiksua aluepolitiikkaa tässä ajassa. Ja huomiona tähän, että lakkoja tässä on turha syyttää.
Fakta on, että vain kuusi suurinta kaupunkia on sisällytetty hallituksen strategiseen kumppanuuteen, jättäen paitsioon mm. Lahden, Jyväskylä ja Kuopion. Merkittävät kehittämispanostukset kohdistuvat muutamille suurimmille kaupunkiseuduille, kun taas muu maa jää oman onnensa nojaan. Orpon ja Purran hallitus aikoo käyttää lähes puoli miljardia euroa kannattamattomaksi arvioituun Turun tunnin junahankkeeseen. Junan kokonaiskustannusten odotetaan tulevaisuudessa nousevan useisiin miljardeihin euroihin veronmaksajien kustannuksella.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkaukset ovat ennennäkemättömiä. Hallituksen määräämillä pakkosäästöillä heikennetään lääkäripalveluiden saavutettavuutta ja suljetaan vanhusten tarvitsemia hoivapalveluita entisestään. Lähipalvelut maakunnissa ovat usein ihmisten ensimmäinen kontakti terveydenhuoltojärjestelmään. Niiden säilyttäminen on erityisen tärkeää alueilla, joilla välimatkat ovat pitkiä ja josta pääsy suurempiin kaupunkeihin on haasteellista.