Talousvaliokunnan sd-jäsenet Ihalainen, Ojala-Niemelä ja Skinnari: SDP:n ensi vuoden vaihtoehtobudjetissa vahva tulevaisuuden elinkeinopolitiikan painotus

Lisää panostuksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan

Lauri Ihalainen toteaa, että Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ovat laskeneet jo pidempään huolestuttavalla tavalla. Tämä suunta on käännettävä, ja innovaatiopolitiikan julkista rahoitusta on vahvistettava.

Yritykset tarvitsevat uudistuakseen merkittäviä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia. Teollinen murros — kuten uudet digitaaliset liiketoiminnot, tuotteet ja palvelut sekä koneoppimisen ja tekoälyn hyödyntäminen — vaativat yrityksiltä mittavia TKI-investointeja menestyäksemme koko ajan kiristyvässä kilpailussa maailmanmarkkinoilla.

SDP:n vaihtoehtobudjetissa esitetään lisää TKI-panostuksia 60 miljoona euroa. Samalla vahvistetaan pk-yrityksien mahdollisuuksia kansainvälistyä. Nyt on oikea aika panostaa osaamisperusteiseen vientivetoiseen talouskasvun vauhdittamiseen, investointeihin ja työllistämiseen. Ilman lisäpanostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen Suomi on vaarassa jäädä globaaleissa arvoketjuissa sivurooliin.

Kierto- ja jakamistaloudesta strateginen hanke

SDP esittää 2,5 miljoonaa lisärahoitusta kierto- ja jakamistalouden tukemiseen. Ihalaisen mielestä kierto- ja jakamistaloudesta on tehtävä strateginen hanke, jonka kasvupotentiaali globaalisti on moninkertainen biotalouteen verrattuna. Tarvitaan kunnianhimoinen visio kiertotalouden paremmasta hyödyntämisestä sekä laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Suomen tulisi profiloitua kiertotalouden kärkimaana EU-komission suuntaan, se toisi Suomelle vaikutusvaltaa EU-päätöksenteossa. Kierto- ja jakamistalouden tulee läpäistä koko elinkeino- talouspolitiikka sekä vaikuttaa innovaatiorahoitukseen.

Kohtaanto-ongelma työmarkkinoilla vaatii ripeitä toimia

Johanna Ojala-Niemelä pelkää, että työn ja työntekijöiden kohtaamishaasteet voivat muodostua vaikeasti ennakoitaviksi kasvun ja työllisyyden pullonkauloiksi. Ratkaisut eivät ole yksinkertaisia, vaan ne vaativat useamman politiikan osa-alueen yhtäaikaisia ratkaisuja.

Koulutus on pitkällä aikavälillä tehokkain lääke myös kohtaanto-ongelmaan. Lisäksi on varmistettava riittävä asuntotuotanto kasvukeskuksissa. Niiden ohella tarvitaan aktiivista työvoimapolitiikkaa.

Ojala-Niemelä uskoo, että eri maakunnissa – uusien maakuntahallintojen myötä – tarvitaan kuntarajat ylittävää elinkeino-, investointi- ja koulutuspoliittisia tavoitteita. Rakennemuutoksen kääntämiseksi positiiviseksi mahdollisuudeksi edellyttää, että jokaisen maakunnan on laadittava strategia kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi. Maakuntia yhdistäviä siltasopimuksia tulisi aikaansaada kunkin maakunnan olosuhteet tunnistaen.

Kansainvälistyminen ratkaisee monta ongelmaa

Ville Skinnarin mielestä yhtenä yritystukijärjestelmän tavoitteena tulee olla pitkän aikavälin kasvun tukeminen. Osana tätä tavoitetta yhteiskunnan tulee toimia erityisesti kasvuhakuisten pk-yritysten kansainvälistymisen mahdollistajana nykyistä tehokkaammin. Valmisteltavana oleva Business Finlandin tulee pystyä tarjoamaan kansainvälistymiseen liittyviä palveluita Pk-yrityksille aivan uudella tavalla. SDP on esittänyt Tekesin tapaan uutta kasvumoottorimallia, jossa yritysten tarpeista rakennetaan jalustat suurten kansainvälisten haasteiden ratkaisemiseksi. Samalla suomalainen osaaminen on ratkaisemassa kansainvälisiä terveysongelmia ja tuo uusia toimintatapoja kansainvälisesti mm. Afrikan ja Aasian energia – ja ilmastoratkaisuihin.

Skinnarin mukaan hallitukselta puuttuu matkailun ja teollisuuden kasvun kannalta välttämättömien väyläinvestointien tiekartta. Matkailua ja teollisuutta pitää kuunnella. Nyt muut Pohjoismaat menevät menojaan, kun Sipilän Suomi vasta miettii uusien väylähankkeiden suunnitelmia.

SDP:n varapuheenjohtaja Skinnari Istanbulissa: Nuorisotakuu on suomalainen vientituote

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ville Skinnari vieraili keskiviikkona Istanbulissa tasavaltalaisen kansanpuolueen CHP:n kutsusta. CHP on Turkin suurin oppositiopuolue.

– Keskustelimme Sosialistisen Internationalin varapuheenjohtajan, kansanedustaja Umur Oranin kanssa avoimesti Turkin ihmisoikeustilanteesta, EU – suhteesta ja Syyrian sodasta. Esiin nousi myös Suomen ja Ruotsin malli nuorisotyöttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Nuorisotyöttömyys on Turkissa 25 prosenttia. Lisäksi keskustelimme suomalaisen uusituvan energian ja kiertotalousosaamisen  hyödyntämisestä Turkin markkinoilla, koulutusjärjestelmän kehittämisestä ja neuvola – järjestelmästä.

Skinnarin mukaan erityisesti nuorisotakuu ja siitä Ruotsin jalostama 90 päivän koulutus-, harjoittelu – tai työpaikkalupaus kiinnostaa veljespuoluetta myös Turkissa.

– Turkissa, kuten muuallakin, yksi sukupolvi nuoria on syrjäytynyt ja jäämässä vaille työelämää. Ruotsi on onnistunut tässäkin asiassa meitä paremmin eli pääministeri Löfvenin avaus tunnetaan maailmalla hyvin. SDP:n pitää Suomessa tehdä nuorisotakuusta vielä parempi ja varmistaa, että ketään nuorta ei jätetä yksin. Nuorisotakuu on suomalainen ja pohjoismaalainen vientituote. Sen voisi nähdä jopa CHP:n vaaliohjelmassa vuonna 2019.

Skinnarin kanssa vierailulle osallistui SDP:n puoluevaltuuston ja Lahden kaupunginhallituksen jäsen Alettin Basboga, joka on muuttanut yrittäjäksi Suomeen vuonna 1993.

Turkkiin perustettiin eilen uusi puolue nimeltään Hyvä puolue. Uuteen oikeistopuolueeseen tulee liittymään todennäköisesti hallituspuolue AKP:n edustajia, mutta mahdollisesti myös muita.

Elämä ja kuolema.

Keskiviikkoaamuna sain tekstiviestin perustuslakivaliokunnan kokoukseen eduskuntaan. Viestin, jonka tiesin joskus tulevan, mutta jota en koskaan olisi halunnut saada. Isoäitini Rauha oli kuollut.  Vielä tuntia aiemmin hän oli puhunut siskoni Jonnan kanssa puhelimessa, kuten jokaisena aamu. Rauha asui kodissaan Lahden keskustassa. Kiitos Erkki-enoni ja siskoni sekä muiden läheisten hän sai elää loppuun saakka omassa asunnossaan. Rauha oli minulle enemmän kuin isoäiti. Hänen 94 vuotta kestänyt elämänkokemuksensa 1930–luvun Viipurista, Karjalan Kannakselta 100– vuotiaaseen Suomeen ja Lahteen ei mahdu tähän kirjoitukseen.

Rauha Skyttä syntyi Viipurin Muolaan Leipäsuolla 1923. Isä Emil Skyttä oli asemamies, äiti Ida toimi puhelinkeskuksen hoitajana perheen kodissa. Kaunis koti pihoineen ja puutarhoineen piti jättää, kun talvisota syttyi. Evakkoon lähdettiin itsenäisyyspäivänä 6.12.1939. Rauhan tehtävänä oli muun muassa 15-vuotiaana lopettaa eläimet ennen kuin matka Loimaalle alkoi. Sodan aikana Rauha toimi Lottana ja osallistui jatkosodan aikana erittäin vaativiin huolto-operaatioihin rintamalla, maalla ja merellä.

Rauha avioitui ruotsinkieliseltä Karjaalta kotoisin olleen Aarre Santeron kanssa ja äitini syntyi vuonna 1947. Aarren ensimmäinen virkamiesposti alkoi nuorena juristina Lieksan kauppalan johtajana. Perhe muutti työn perässä Pohjois-Karjalaan ja sieltä Lahteen 1960-luvun alussa, kun isoisäni aloitti Lahdessa apulaiskaupunginjohtajana. Rauha oli Lahdessa aktiivinen vapaaehtoistyössä ja kulttuurin parissa. Runoja hän kirjoitti itse ja osasi niitä laajasti lausua. Osan värssyistä opin itsekin ulkoa. Suosikkini oli seuraava ja se on edelleen ajankohtainen, vaikka kuvaakin Runebergin sanoin nuoren Vilhelm von Schwerinin panosta Suomen sodassa. Rauha puhutteli tällä tekstillä omia poikiani usein, koska oli huolissaan nuorten syrjäytymisestä ja tulevaisuudesta – niin meidän perheen kuin muidenkin.

Ei ollut hän kuuttatoistakaan, nuor’ urho tää, mut ikää siinäkin, työ jalo vaan jos on elämää.    

Siskoni Jonnan kanssa olemme kirjanneet paljon ylös sitä elävää kieltä, jota Rauha puhui. Kielen taito oli hänelle tärkeää. Siis suomen kielen, vaikka Viipuri oli eurooppalaisittain monikielisempi kuin Helsinki nyt. Esikoispoikani Emil (2002) nimettiin Rauhan isän mukaan. Rauha kuvasi minua usein Muolaan mieheksi tarkoittaen sitä huumoria ja kielenkäyttöä mitä hänen isänsä ja karjalaiset osasivat. Vaikeitakin asioita viestitimme huumorin kautta. Karjalan murteella höystetyllä huumorilla ja oikealla asenteella selviää Rauhan mukaan kaikesta – aivan kaikesta.

Rauha sai elää poikkeuksellisen ja pitkän elämän kotonaan muutamia sairaalajaksoja lukuun ottamatta. Kuolemaa emme osanneet vielä aavistaa, koska kunto oli vielä suhteellisen hyvä. Lähdön hetkenäkin hänellä oli oma poikansa eli Erkki vieressä. Hautajaisista hän toivoi mahdollisimman pienimuotoisia, mutta Rauhan kielellä se tarkoittaa mahdollisimman hyvää ruokaa ja monipuolista ohjelmaa.

Kiitos kaikesta Rauha. Tarinoita Karjalan Kannakselta, Viipurista, Lottana toimimisesta, Ojakkalasta, Lieksasta ja Lahdesta minulla, Jonnalla ja Erkillä sekä lapsillammekin – ja toivottavasti vielä heidän lapsillaan – riittää ja ne elävät sekä värittyvät vielä Muolaan tyyliin moneen kertaan.

Ville Skinnari

Täällä Pohjantähden alla

Keskiviikkoinen työpaiväni oli monella tavalla positiivinen ja poikkeuksillinen. Aamulla kokoonnuimme Lahden kaupungintalolle Hyvinvointiyhtymän (HYKY) työvaliokunnan kokoukseen yhdessä Päijät-Hämeen kuntajohtajien kanssa. Henki oli hyvä ja uskon, että löydämme yhteisen maakunnallisen näkemyksen vuosille 2018 – 2019. Ne ovat todella haastavia, koska kuntien pitää säästää saadakseen paremmin valtionosuuksia vuoden 2020 jälkeen ja seuraavaksi sadaksi vuodeksi, kun maakuntamalli (ehkä) käynnistyy.   Valtiovaraiministeriön valmistelema malli on monella tavalla järkeä vailla. Eri maakunnissa tilanne on erilainen. Meidän pitää nyt panostaa palveluihin (esimerkiksi kotihoito ja terveyskeskukset) ja investoida Keskussairaalaan.  Muuten emme ole kilpailukykyisiä 2020 – luvulla, kun kilpailu asiakkaista käydään maakuntien ja myös yksityisten ja julkisten palveluiden välillä.

Aamuinen kokous Lahdessa tarkoitti minulle poissaoloa aamun valiokuntatyöstä (perustuslakivaliokunta), mutta joskus oman kaupungin ja maakunnan asiat pitää laittaa lainsäädäntötyön edelle.

Eduskunta tuli Lahteen

Keskiviikkona Lahti sai vieraaksi eduskunnan, mikä on harvinaista herkkua. Noin 60 kansanedustajaa saapui Lahteen katsomaan teatteriin Täällä Pohjantähden alla – kappaleen ensiesityksen. Tätä ennen kävimme vaasalaisen kollegani Joakim Strandin (rkp) kanssa alustamassa liikunnan – ja kulttuurin kehittämisestä ja rahoituksesta Lahden kaupungin liikunta – ja kulttuurilautakunnalle.   Vaasalla menee hyvin ja siellä ollaan ylpeitä panostuksista liikuntaan, kulttuuriin ja sosiaali – ja terveyspalveluihin. He haluavat tarjota asukkailleen Suomen parhaat olosuhteet ja parhaat palvelut. Työllisyys on kunnossa, yliopisto kehittyy ja viennistä tulee rahaa molemmilla kotimaisilla kielillä. Vaasa osaa näyttää tietä myös Lahdelle – Vasa kan visa vägen, kuten Vasa Bladetin haastattelussa totesin.

Minulle teatteri-ilta Lahdessa oli monella tavalla muuta kuin tavanomainen. Aloitteen eduskunnan vierailusta Lahden kaupunginteatteriin teki isäni Jouko vuonna 2014 silloiselle eduskunnan puhemiehelle Eero Heinäluomalle. Isäni muistutti minua asiasta aloittaessani eduskunnassa keväällä 2015 ja vielä vähän ennen kuolemaansa keväällä 2016.  ”Varmista, että teatterivierailu Lahteen toteutuu, kun Suomi täyttää 100 vuotta”.  Lahtelaisen sivistyksen, kulttuurin ja henkisen pääoman kehittäminen olivat isälleni tärkeitä asioita yhdessä Oikoradan, yliopiskeskuksen ja ammattikorkeakoulun kanssa.

Työ, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus

Mitä itse esitykseen tulee niin Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla on edelleen ajankohtainen ja puhuttelee meitä monella tavalla eriarvoistuvassa maailmassa ja Suomessa. Mikä on suomalaisen keskiluokan ja hyvinvointivaltion nykytila ja tulevaisuus?  Rikkailla menee entistä paremmin – heikommassa asemassa olevilla huonommin. Pienipalkkaisella työllä tai pienyrittäjyydellä ei meinaa enää selvitä – puhumattakaan, jos olet työtön tai muuten työelämän ulkopuolella.  Se tarkoittaa suomeksi sitä, että oikedenmukaisuuden, tasa-arvon ja työn puolesta pitää edelleen taistella. Eli kyse on juuri siitä, miksi Sosialidemokraattinen puolue on aikanaan perustettu ja mihin meitä edelleen tarvitaan porvarimediassa liikkuvista huhuista huolimatta.

Koska olet muuten viimeksi käynyt Lahden kaupunginteatterissa tai missään teatterissa? Kannustan lahtelaisia teatteriin, koska edelleen upea Lahden kaupunginteatteri tarvitsee menestyäkseen asiakkaita muulta Suomesta, mutta myös meitä paikallisia.

Vanha, uusi eduskuntatalo

Uusittu ja remontoitu eduskuntatalo avattiin virallisesti tällä viikolla, kun eduskunta aloitti syysistuntokauden tiistaina. Pari vuotta kestänyt remontti vaikuttaa onnistuneelta. Modernisointi on onnistunut ja historiallisen rakennuksen arvokkuus on säilynyt. Vuonna 1931 valmistunut talo on nähnyt ja kuullut paljon.

Jatka artikkeliin Vanha, uusi eduskuntatalo

EU:n harkittava hiilitulleja Trumpin ilmoituksen myötä

Eilisen presidentti Donald Trumpin ilmoituksen myötä näyttää siltä, että Yhdysvallat on irtautumassa Pariisin ilmastosopimuksesta. SDP:n varapuheenjohtajan, kansanedustaja Ville Skinnarin mukaan Trumpin linjaus pakottaa EU:n harkitsemaan muita toimia.

Jatka artikkeliin EU:n harkittava hiilitulleja Trumpin ilmoituksen myötä

Suomella on kaikki eväät kasvattaa uusi ”eko-Nokia”

Eduskunta käsitteli tänään valtioneuvoston selontekoa kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030. SDP:n Talousvaliokunnan jäsen Ville Skinnari pitää tärkeänä, että laajalla yhteisymmärryksellä rakennetut tavoitteet ulottuvat yli hallituskausien ja antavat tukevan perustan myös seuraavien hallitusten energia- ja ilmastopoliittisille linjauksille.

Jatka artikkeliin Suomella on kaikki eväät kasvattaa uusi ”eko-Nokia”

Hallituksen energia – ja ilmastostrategialta putosi pohja pois

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ville Skinnari Raumalla 1.5. 2017

Sipilän hallituksen energia – ja ilmastostrategialta on putoamassa pohja pois, kun hallitus on itse leikkaamassa oman kärkihankkeensa rahoitusta. Uudet biolaitokset eivät ole saamassa valtion erillisrahoitusta, kuten aiemmin luvattiin.

Jatka artikkeliin Hallituksen energia – ja ilmastostrategialta putosi pohja pois