Talousvaliokunnan sd-jäsenet Ihalainen, Ojala-Niemelä ja Skinnari: SDP:n ensi vuoden vaihtoehtobudjetissa vahva tulevaisuuden elinkeinopolitiikan painotus

Lisää panostuksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan

Lauri Ihalainen toteaa, että Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ovat laskeneet jo pidempään huolestuttavalla tavalla. Tämä suunta on käännettävä, ja innovaatiopolitiikan julkista rahoitusta on vahvistettava.

Yritykset tarvitsevat uudistuakseen merkittäviä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia. Teollinen murros — kuten uudet digitaaliset liiketoiminnot, tuotteet ja palvelut sekä koneoppimisen ja tekoälyn hyödyntäminen — vaativat yrityksiltä mittavia TKI-investointeja menestyäksemme koko ajan kiristyvässä kilpailussa maailmanmarkkinoilla.

SDP:n vaihtoehtobudjetissa esitetään lisää TKI-panostuksia 60 miljoona euroa. Samalla vahvistetaan pk-yrityksien mahdollisuuksia kansainvälistyä. Nyt on oikea aika panostaa osaamisperusteiseen vientivetoiseen talouskasvun vauhdittamiseen, investointeihin ja työllistämiseen. Ilman lisäpanostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen Suomi on vaarassa jäädä globaaleissa arvoketjuissa sivurooliin.

Kierto- ja jakamistaloudesta strateginen hanke

SDP esittää 2,5 miljoonaa lisärahoitusta kierto- ja jakamistalouden tukemiseen. Ihalaisen mielestä kierto- ja jakamistaloudesta on tehtävä strateginen hanke, jonka kasvupotentiaali globaalisti on moninkertainen biotalouteen verrattuna. Tarvitaan kunnianhimoinen visio kiertotalouden paremmasta hyödyntämisestä sekä laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Suomen tulisi profiloitua kiertotalouden kärkimaana EU-komission suuntaan, se toisi Suomelle vaikutusvaltaa EU-päätöksenteossa. Kierto- ja jakamistalouden tulee läpäistä koko elinkeino- talouspolitiikka sekä vaikuttaa innovaatiorahoitukseen.

Kohtaanto-ongelma työmarkkinoilla vaatii ripeitä toimia

Johanna Ojala-Niemelä pelkää, että työn ja työntekijöiden kohtaamishaasteet voivat muodostua vaikeasti ennakoitaviksi kasvun ja työllisyyden pullonkauloiksi. Ratkaisut eivät ole yksinkertaisia, vaan ne vaativat useamman politiikan osa-alueen yhtäaikaisia ratkaisuja.

Koulutus on pitkällä aikavälillä tehokkain lääke myös kohtaanto-ongelmaan. Lisäksi on varmistettava riittävä asuntotuotanto kasvukeskuksissa. Niiden ohella tarvitaan aktiivista työvoimapolitiikkaa.

Ojala-Niemelä uskoo, että eri maakunnissa – uusien maakuntahallintojen myötä – tarvitaan kuntarajat ylittävää elinkeino-, investointi- ja koulutuspoliittisia tavoitteita. Rakennemuutoksen kääntämiseksi positiiviseksi mahdollisuudeksi edellyttää, että jokaisen maakunnan on laadittava strategia kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi. Maakuntia yhdistäviä siltasopimuksia tulisi aikaansaada kunkin maakunnan olosuhteet tunnistaen.

Kansainvälistyminen ratkaisee monta ongelmaa

Ville Skinnarin mielestä yhtenä yritystukijärjestelmän tavoitteena tulee olla pitkän aikavälin kasvun tukeminen. Osana tätä tavoitetta yhteiskunnan tulee toimia erityisesti kasvuhakuisten pk-yritysten kansainvälistymisen mahdollistajana nykyistä tehokkaammin. Valmisteltavana oleva Business Finlandin tulee pystyä tarjoamaan kansainvälistymiseen liittyviä palveluita Pk-yrityksille aivan uudella tavalla. SDP on esittänyt Tekesin tapaan uutta kasvumoottorimallia, jossa yritysten tarpeista rakennetaan jalustat suurten kansainvälisten haasteiden ratkaisemiseksi. Samalla suomalainen osaaminen on ratkaisemassa kansainvälisiä terveysongelmia ja tuo uusia toimintatapoja kansainvälisesti mm. Afrikan ja Aasian energia – ja ilmastoratkaisuihin.

Skinnarin mukaan hallitukselta puuttuu matkailun ja teollisuuden kasvun kannalta välttämättömien väyläinvestointien tiekartta. Matkailua ja teollisuutta pitää kuunnella. Nyt muut Pohjoismaat menevät menojaan, kun Sipilän Suomi vasta miettii uusien väylähankkeiden suunnitelmia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *